Na’am Kitchen

Na’am Kitchen

Kävelin ravintolaan, hetken päästä noustakseni pöydästä palvelun puutteessa ja kävin hakemassa ruokalistan itse tiskiltä. Henkilökunnan jäsen hätäisesti nosti päätään puhelimesta ja sanoi kiireisen oloisena ”joo ota ne siitä, tuun ihan heti”. Viisi minuuttia myöhemmin kyllästyin odottamaan ja kävin tekemässä tilauksen tiskiltä.

Tämä oli ensimmäinen kokemukseni Citycenterissä sijaitsevasta Na’am Kitchenistä, joka on rikastuttanut Helsingin ravintolaelämää muutaman vuoden ajan. En itse ole koskaan käynyt paikassa, toki kuullut siitä – mutta kun tuppaan jo suosimaan omia lempipaikkojani tästä tyylisuunnasta – niin on vaikea ottaa riski uuden paikan kanssa. Tällä kertaa, se tuli ikäänkuin pakon edessä, koska jouduin sopimaan alueelle pienen myöhäisen lounaspalaverin. read more

Mr. Don

Mr. Don

Runeberginkadulla keskellä Töölöä on ravintola, jossa olen käynyt viimeisimmän kerran noin 10 vuotta sitten. En tiedä olisinko nytkään käynyt, ellei salitreenin jälkeen seurassani olisi ollut vegaania, jolle ruokapaikan valinnassa aasialaislähtöiset keittiöt ovat useinmiten turvallisia valintoja.

Netistä ennakkotiedustelu kertoi paikan tarjoilevan noutopöytälounasta aina kolmeen asti iltapäivällä ja näin tosiaan heti ovesta sisään käveltyämme tuli havaittua. Noutopöytä oli kärrätty oven eteen ja valikoimassa oli erinäisten salaattien lisäksi neljä lämmintä GN-pakillista ruokaa. Riisiä, Tikka Masalaa, kasviksia currykastikkeessa ja kebablihaa. read more

Bun2bun & Beyond Meat -burgerit

Bun2bun & Beyond Meat -burgerit

Kymmenisen vuotta sitten kohistiin siitä, että jenkkiläinen yhtiö kehitteli täysin lihan kaltaista hampurilaispihviä. Tai – oikeammin, niitä yhtiöitä oli useampia. Yksi niistä oli kuitenkin Beyond Meat, joka sai lopulta oman pihvinsä jopa markkinoille – ja josta vegaanipiireissä ollaan puhuttu varsinaisena graalin maljana. Nyt – vuosia myöhemmin, kyseiset pihvit ovat saapuneet myös Helsinkiin.

Testasin viime keväänä Kampin keskuksessa Bun2bun-hampurilaisravintolan 6k-ravintolakeskittymässä, enkä aivan täysillä vakuuttanut. Silloinen burger oli melkolailla keskinkertainen ja hinta-laatusuhteeltaan kallis. En olisi todennäköisesti koskaan käynyt täällä uudestaan ilman paikan totaalista uudelleenajattelua – ja kieltämättä ainakin omasta mielestäni, se oli myös tarpeellinen muutos. Ei yhteiskunnalliselta kannalta, mutta on vaikea uskoa että Bun2bun olisi pärjännyt premium-hamppareiden kilpailussa kovin kauaa niillä tuotteilla, varsinkin kun kaupungissa on niin monta parempaakin burgerpaikkaa. Siispä tulee tarve erottautua jotenkin. read more

Sports Academy

Sports Academy

Tämä sanapari saa monen penkkiurheilijan päästämään muutaman housuihinsa, sillä onhan kyse suhteellisen legendaarisesta sporttibaarista. Tosin tuo steissiä vastapäätä sijaitseva jättiläinen on ajat sitten jo kuopattu ja paikka löytyy tätä nykyä City-Centerin sisäpihalta, entisen Rosson tiloista johon se muutti 2017 vuokrasopimuksen päätyttyä.

En valehtele, lounasseurani vaatiessa minua etsimään City-Centeristä ruokapaikan, en ihan ensimmäisenä toivonut Sporttia, mutta koska paikan ruokien tsekkauksesta on jo hetki aikaa – ajattelin ottavani luodin vatsaan – ihan teidän vuoksenne. read more

Vltava

Vltava

Pääpostitalon ja rautatieaseman väliin jäävässä, entisessä Finnairin kaupunkiterminaalissa sijaitseva S-ryhmän Vltava ei ole koskaan saanut allekirjoittaneessa suuriakaan tunteita aikaiseksi, osittain siksi, että tsekkiläinen ruokakulttuuri ei kuulu omaan ”TOP5 maailman keittiöt” -listaani. Ystävän kanssa lounaskutsu osui kuitenkin tänään aseman seudulle ja päätin ehdottaa juuri tätä paikkaa lounaalle.

Yhdeltä iltapäivällä, missään ei kuitenkaan ollut mitään mainintaa paikan lounastarjonnasta. Ei ovella, ei tiskillä – ei missään. Seinällä olevasta ruokalistasta kuitenkin bongasin ”porsaan schnitzelin”, joka on tarpeeksi lähellä wieninleikettä, jotta se on ikäänkuin pakko ottaa. Mainitsin lounaslistan puuttumisesta tiskillä, johon pirteä asiakaspalvelija sitten luetteli lounastarjonnan jostain koneen kätköistä – päädyin siitä huolimatta alkuperäiseen ratkaisuuni, vaikka hinta (24,90e) suorastaan kauhistutti. read more

Deliberi K7

Deliberi K7

Olin kulkemassa pitkin Ateneuminkujan myötäisesti kulkevaa sisäreittiä eräänä päivänä, etsien ruokapaikkaa – ja odotetusti osuin WTC-talon alakerrassa olevaan aulaan ja sen monimutkaiseen ravintola-kahvilakokoonpanoon. Oikeastaan luulin sen aina olleen vain kahvila, mutta ruokalista kulkureitillä paljasti, että paikasta saa ruokaakin. Pienen mutkan kautta suoraan tiskille ja listalta löytynyt Fish & Chips (15e) tilaukseen.

Pieni pettymys heti osuu silmään, kun maksun jälkeen asiakaspalvelija ojentaa sen monille jo tutun lättysummerin, jonka saat pöytääsi mukaan ja sen suristessa pääset vierailemaan tarjoilijasimulaattorissa. Toisinsanoen, pääset noutamaan oman ruokasi keittäjiltä. Ei ole liene salaisuus, että toivoisin tällaisten keksintöjen jääneen rapakon taakse tai edes alimpaan persehelvettiin keksijänsä kanssa. Erityisesti siksi, että usein yksin myöhäistä lounasta nautiskelleena ja läppärinomadina, kannan mukanani kiloittain erilaista arvotavaraa (kameroita, läppäriä, jne.), etten todellakaan halua jättää niitä kymmenien metrien päähän pöytään odottamaan yksikseen, kun teen tarjoiljanhommia ravintolan puolesta. Epämukavaa ja riskialtista, varsinkin kun oma toimeentulo on kiinni niistä värkeistä. read more

Mezame

Mezame

Helsingin keskustan ketjuttomien ravintoloiden tarjonta ei osoita useinkaan vahvistumisen merkkejä ja ne, jotka onnistuneesti toimivat ketjujen ulkopuolella, onnistuvat olemaan iltapäivisin kiinni. Eli juuri silloin, kun nälkäiset läppärinomadit ovat liikkellä ydinkeskustassa. Poikkeus tähän on Lönnrotinkadulla sijaitseva Mezame, joka edustaa sangen tervetullutta ravintolagenreä, itäisen välimeren mezeilyä.

Vierailuaika osui arkitorstaille ennen kello viittä, jolloin ravintolassa ei ollut ristiinsielua. Ruokalistoja ei ollut kovin näkyvästi esillä, mutta paikasta löytyi laajemman luokan noutopöytä, jonka tarjonnassa varsin odotettavia aieksia. Hummusta, tsatsikia, baba ganoushia, tabboulehia, leipää jne. Tämän lisäksi löytyy riisiä ja kolmea lämmintä ruokaa – kana-, liha- ja kasvisvaihtoehto. read more

Wild

Wild

Syvällä Mikonkatu 6:n designputiikin uumenissa on pienoinen kahvila, joka kantaa nimeä Wild. Paikasta ei ensivilkaisulla edes olettaisi saavan keskinkertaista salaattia kummempaa lounasta, mutta hiukan kulman taakse kätköön on piilotettu liitutaululle piirretty lounaslista, joka käsittää aina kolme eri annosta. Kasvis, kala ja liha, joista itselleni tällä vierailulla valikoitui viimeisin. Villisika.

Ensivaikutelmaltaan paikka on yhden aikaan iltapäivällä huolestuttavan hiljainen. Kuulosteltuani lähipiiristä paikasta kokemuksia, se tiivistyi kahteen toteamukseen – ensinnäkin siihen, että lounaslistan tietoja on vaikea löytää ja siihen, että ne, jotka ovat paikalla käyneet, ovat olleet kovin tyytyväisiä. read more

Bangkok 9

Bangkok 9

Suhteellisen paljon suitsutusta saanut makkaratalon Bangkok 9 – joka nimensä mukaan on yllätyksettömästi thairuokaa tarjoava ravintola, osui kohteeksi pikaiselle lounaskäynnille tiistai-iltapäivänä klo 13. Ravintola oli tällöin lähes täynnä ja nekin pöydät, joissa ei ruokailijoita ollut, olivat täynnä likaisia astioita. Osuimme siis selkeästi hiljenevän lounasajan viimeisimpiin kiireisiin hetkiin.

Tilaukseen osui Pla Salmon Tod Kop Lui Suoyn (13,90e), jonka hiukan epäselvältä lounaslistalta kiireessä valitsin. Ravintolalle voisi sanoa sellaisia terveisiä, että lounaslistan voisi saada myös jonossa seisoville nähtäväksi, niin tiskillä arpomiseen kuluisi puolet vähemmän aikaa. read more

St. George -hotellin Andrea

St. George -hotellin Andrea

Yhdeksän aikaan torstai-iltana ryhmässä koettu pieni hiukomisen tunne saattoi seurueemme Lönnrotinkadulla sijaitsevan St. George -hotellin alakertaan majoittuneen Andrea-ravintolaan. Paikka itsessään on käynyt muutamaan kertaan satunnaisissa keskusteluissa puheenaiheena, mutta varsinaista mielikuvaa en niiden perusteella ole päässyt synnyttämään – paitsi että keittiö perustuu välimerelliseen meze-ajattelutapaan.

Paikka itsessään antaa ovesta sisään kulkijalle melko rennon ensivaikutelman, mutta samalla kertoo, että nyt odotettaisiin vähän fiinimpää asennetta myös asiakkaalta. Tarjoilijoiden kiire näkyy päälle ja nopeaan kysymykseen WC:n sijainnista saa helposti mulkaisun ja ”hetki vain” -kommentin, kun samalla vaivalla voisi lausua ”tuosta seuraavasta vasemmalle ja oikealle”. Vesiklosettiaiheesta vielä sekin, että ovissa ei ole mitään mainintaa mikä on WC, joten hiukan väsyneenä ja palveluasenteen pienestä munillepotkaisusta vitutti arvailla, mihin siivouskaappiin kävisi kusensa lurauttamassa. read more