Narayan’s

Narayan’s

Kun joku ehdottaa intialaisen ruoan syömistä, ensimmäisenä tulee mieleen kotiinkuljetettu, läheisestä ravintolasta kuljetettu annos, joka maistuu aina samalta. Hyvää, mutta mielikuvituksetonta. Jostain syystä ainakin itselleni intialaista ravintolaa ei ikinä ajattele vakavasti otettavana vaihtoehtona illanviettoon.

Ennenkuin nyt.

Hakaniemen Toiselle Linjalle on nimittäin avautunut Narayan’s liiketilaan, jossa oli aiemmin ravintola Olkkari.

Vastaanotto on lämmin ja juuri avautunut ravintolasali on tyhjä. Tarjoilja ohjaa hyvin ystävälliseen sävyyn paikan valoisimpaan pöytään, mikä käy itselleni vallan mainosti. Koska odotan edelleen seuraa, ilmoitan tästä jo alkuvaiheessa, tilaan Negronin (15e) odotusjuomaksi ja mainitsen myös, että minun ja seuralaiseni pitäisi olla muualla tunnin päästä. Tarjoilija mainitsee edelleen ystävällisesti, että he ottavat asian huomioon.

Hetken päästä seuralaiseni saapuu ja pääsemme tilausvaiheeseen. Tähän mennessä negronini on jo tullut ja osoittautunut erinomaiseksi. Jokin pieni ero siinä kuitenkin totuttuun on, sillä maistan maussa tavallista enemmän raikkautta ja makua, jota voisin luonnehtia kaneliseksi (jota siinä ei kuitenkaan ole). Lista mainitsee juomassa käytetyn camparia, joten syypää pieneen (mutta miellyttävään) sivumakuun lienee käytetty vermutti. Tätä en kuitenkaan tutki sen enempää, joten syypää saattaa olla myös eteistilassa käytetyt suitsukkeet, joiden melko voimakas tuoksu on päässyt vaikuttamaan makuhermoihini. read more

Cliff

Cliff

Olin ollut takaisin Suomessa neljä tuntia yli 7 kuukauden tauon jälkeen, kun etsiydyin schnitzelin pariin. Olin muutamaa viikkoa aiemmin kuullut sosiaaliseen mediaan asti siitä, että Kalliossa majaansa pitävä The Cliff on ottanut lounaslistalleen kohtuulisen hintaisen schnitzelin, joten sehän piti tulla kokeilemaan!

Täysin tyhjään ravintolaan tullessa vastaanotto on vähän hapuileva, mutta lämmin. Annos saapuu keittiöstä nopeasti, noin 10 minuutissa ja saatavilla on myös laaja salaattipöytä aina klo 15 saakka. Tarjonnasta ei siis ole pulaa ja 14,90 euron hintaisena annos eteen tuotuna se vaikuttaa heti hinta-laatusuhteeltaan erinomaiselta – maistamatta palaakaan.

Leikkeen koko on reilu. Vaikka lautanen on toki pieni, se täyttää sen lähes kokonaan. Alle jää paistetut perunat ja punajuuret, eikä juuri muuta. Lautasta koristaa sitruunalohko ja iso määrä persiljaa – ja jostain syystä maustevoi. read more

Lumi

Lumi

Japanilaisia ravintoloita tässä kaupungissa on paljon ja vuosien ajan olemme saaneet ymmärtää konkreettisellakin tasolla, ettei japanilainen keittiö tarkoita pelkkää sushia.

Satunnainen kohtaaminen lähellä Hakaniemen toria oli onnekas eräänä torstai-iltapäivänä kun törmäsin Lumi-nimiseen pikkuruiseen ravintolaan. Marssin sisään siitä huolimatta, että pienessä kulmahuoneistossa näytti olevan korkeintaan kaksi asiakaspaikkaa.

Ystävällinen vanhempi rouvashenkilö nousi sisään kävellessäni ylös ja pienten kohteliaisuuksien jälkeen opasti tiskistä vasemmalle oleviin portaisiin. Toisessa kerroksessa oli pieni, siisti ja intiimi ruokailutila, jonne henkilökunta istumaan opastettuaan toi ruokalistan. Listalta löytyi toki myös sushia, mutta listan kiinnostavimmat kohteet olivat udon- ja poke-annokset, teriyaki-annokset (lohi, kana), sekä ”friteerattu porsaanleike” jota ei jostain syystä ole nimetty tonkatsuksi. read more

Humuz & Döners 

Humuz & Döners 

Ensimmäisen kerran jouduin toden tedolla miettimään miten kirjoitan ravintolan nimen tähän artikkeliin, sillä jo ravintolan omilla sivuilla kirjoitusasuja on vähintään kolme erilaista. Toisaalta, käydessäni ketjun Helsingin Hakaniemen toimipaikassa ymmärrän miksi. Palvelua on hiukan vaikea saada selväkielisesti suomeksi ja muutenkin tuntuu että henkilökunta yllättyi kun ovesta käveli joku muu kuin ruokalähettifirman työntekij… anteeksi, siis lähettikumppani.

Kun hämmästyksen jälkeen tiskin vierellä kahvihetkeltä yllätetty henkilökunnan jäsen on hakenut keittiön suunnalta toisen, pääsemme asiakaskontaktiin. Tarkastelen ruokalistaa kiinnostuneena, sillä en tiedä pätkääkään mitä tästä paikasta saa. Hummusta ja döneriä, uskoisin. Seinää vasten olevat dönervartaat tosin huutavat tyhjyyttään, joten kovin korkeita odotuksia minulla ei vielä tässä vaiheessa ole. read more

Bites Burgers

Bites Burgers

Aikanaan kun tämä blogi otti täysin ensiaskeliaan, pidin Vallilan teollisuusalueen keskellä olevaa Bitesia kevyesti yhtenä Helsingin TOP3-burgeriravintoloista. Mutta sitten tapahtui jotain.

Muutaman pettymyksen jälkeen käynnit loppuivat, koska parempia ja paremmin saavutettavissa olevia ravintoloita oli. Omalta kohdaltani Bites jäi unohduksiin ja sinne keskinkertaisuuden hämäriin. En välillä edes olisi tiennyt sen olevan olemassa.

Ensimmäisenä koronakesänä kävin Hämeentiellä olevassa Beerger-ravintolassa, joka sittemmin lopetti toimintansa. Tänä syksynä kävin samalla paikalla olevassa Ravintola Hämeentiessä ja huomasin sen oven yläpuolella pienen ”Bites Burgers”-otsikon. read more

Segreto

Segreto

Ai jumankekka. Vuosikausien työ tuottaa tulosta, kun vihdoin kutsutaan ihan tämän blogin puitteissa ravintolan koeillalliselle! Jos ette tiedä, niin koeillallisella ravintola kenraalinharjoitusmaisesti tarkistaa ennen oikeaa avaamista, toimiiko keittiön ja salin yhteistyö sataprosenttisesti. Koeillalliselle kutsutaan usein henkilökunnan ja omistajien ystäviä/tuttavia – ja tässä tapauksessa myös vaatimattoman ravintolablogin ylläpitäjiä.

Ja tarkkaan ottaen, kutsuin tavallaan itse itseni. Koska tiesin koeillallisten järjestämisestä ja Segreto avasi ovet aivan kotini naapuriin (Kaarlenkatu 11), laitoin paikalle viestiä ja tiedustelin mahdollisuudesta osallistua sellaiselle (ihan maksavana osallistujana). Hämmennyin vähän, kun vastapalloon tulikin suora tervetulotoivotus ja ilmoitus, että paikka tarjoaa illallisen. Enkä edes ollut maininnut tästä blogista mitään. read more

Tian Tian

Tian Tian

Jos jokin tarvitsisi brändikonsultaatiota, olisi se Helsingin kiinalaisten ravintoloiden skene. Olisi joskus kiva löytää sellainen lajin edustaja, jonka tyyli poikkeaisi muista niin sisustuksen kuin nimeämiskäytäntöjenkin osalta. Vaasan- ja Harjukadun kulmassa oleva Tian Tian ei nimittäin erotu oikein mitenkään muusta tarjonnasta – ainakaan kun sitä katselee ulkopuolelta.

Olin kuitenkin kuullut paikasta paljon hyvää ja sen annoksia oli kehuttu useammassakin lähteessä. Siispä matkasin Vaasankadulle tarkistamaan paikan tilanteen. Vähän hapuilevin askelin kävelin sisään ja huomasin paikan iltapäivällä tyhjäksi – hiukan yllättävää, ottaen huomioon paikan maineen, mutta ei ainakaan tarvinnut vapautuvaa pöytää odotella. read more

Bröner

Bröner

Niinsanottu premiumisaatio on aiemmin muokannut suomalaista pizza- ja burgerskeneä, joten ei ole mikään ihme sen ulottaneen seuraavaksi tavoitteensa myös kebabbiin. Viiden euron mättökebabeista ollaan kovaa vauhtia siirtymässä 10+ euron Kallio-uskottaviin annoksiin, jonka trendin tosin aloitti noin 10 vuotta sitten Döner Harju, joka jo silloin erottui joukosta ja ketjuuntui myöhemmin neljän ravintolan ryppääksi.

Pikakelauksella 10 vuotta myöhemmin muut ovat vasta aloittamassa omaa liikehdintäänsä. Ensimmäisenä näkyvästi aloitti DIF Döner (linkki Onlynams-tubevideoon) ja myöhemmin jopa S-ryhmä on julistanut kebab-vallankumousta Babista-ketjunsa kautta. Nämä siis vain muutamia mainitakseni. read more

Box Tuohi Lunch & Burgers

Box Tuohi Lunch & Burgers

Jokin aika sitten kuulin Helsingin Hakaniemeen rantautuneesta Sipoolaisesta Boxista, joka on suhteellisen tunnettu pääkaupunkimme burgerskenessä. Paikka on kesäisen sunnuntaiajelun etappi ollut monelle vanhan porvoontien maisemissa, mutta myönnän – en tiedä millä kommervenkeillä se on päätynyt osaksi (?) helsinkiläisen toimistotalon lounasravintolaa.

Jokatapauksessa, paikka löytyy ns. Metallitalosta aivan Hakaniemen torin laidalta. Testihetkellä paikkaa ympäröi rakennustelineet ja poikkeusjärjestelyt, joten se ei ollut aivan helpoin löydettävä. Kaksikerroksinen kulmahuoneisto on kuitenkin loistavalla paikalla, kunhan alue valmistuu joskus. read more

UG – Urban Gourmet

UG – Urban Gourmet

Helsingin Kalliossa pystyyn kohoava Lyyra on malliesimerkki helsinkiläisestä uudisrakentamisesta, jossa torpataan maan tasalle vanhoja rakennuksia ja rakennetaan tilalle ihan samanlaisia persoonattomia möhkäleitä.

Mitä tahansa arkkitehtuurisista ratkaisuista mieltä olenkaan, niin olen kiinnostuksella seurannut alueen ravintolaskenen kehittymistä. Aiemmin viereiseen rakennukseen ilmestynyt Cave tuli testattua jo aiemmin (aiheesta en tosin tehnyt artikkelia tänne) ja nyt käväisin juuri aloittaneessa UG:ssä – viralliselta nimeltään ”Urban Gourmet”.

Kyseessä on ihan perinteinen ns. food court kävijän näkökulmasta ja sen myötä viiden eri ravintolan tarjonta on myös liian laajaa tarkasteltavaksi yhdessä artikkelissa. Kuten aina, tämäkään artikkeli ei anna laajaa kuvaa ravintolakonseptin antamasta tarjonnasta – ainoastaan mielipiteeni yhdestä annoksesta, jonka tällä kertaa tarjoili Roskakala.

Pidän kovasti kalasta, mutta sitä tulee syötyä aivan liian vähän. Pidän myös todella paljon ajatuksesta, jossa kamppaillaan ”roskakala”-termiä vastaan ja myös siitä tietynlaisesta ”fuck you” -asenteesta, joka paistaa ravintolan nimeämisen kautta koko termiä kohtaan. Mutta kun näin ruokalistalla paikan tekemän Fish & Chips -annoksen (17,90 €), päätös oli helppo myöhäistä lounasta ajatellen.

Ravintolan toiminta on automatisoitu todella pitkälle. Pöydässä on QR-koodi, jonka skannaat puhelimella, maksat tilaamasi ruoat ja juomat verkossa – ja tarjoilija tuo ruoat samaan aikaan pöytään koko seurueelle – vaikka jokainen olisikin tilannut eri ravintoloista ruokansa. Kuulostaa teoriassa kätevältä, paitsi niille joilla ei ole älypuhelinta.
read more