Trattoria Sogno

Trattoria Sogno

Jos ravintola-annoksen ulkonäkö olisi ainoa peruste mielipiteilleni, olisi tämän blogin ylläpitäminen selkeästi helpompaa. Tilaus pöytään, vilkaisu ja pari valokuvaa, safka naamariin ja takaisin ulos. Toisaalta, sitä oikeastaan teen tämän blogin Instagram-osiossa, joten jos se kiinnostaa – laita kanava seurantaan.

Trattoria Sognossa eteeni kannettu lounasannokseksi tehty kampela (14,70 €) näytti nimittäin juuri sellaiselta, jonka kohdalla ensimmäinen ajatus on, että nyt keittiössä tiedetään mitä tehdään. Lounasannokseksi annos on melko hienostunut ja selkeästikään asettelulla ei haeta asiakkaiksi raksaäijien kohderyhmää. read more

Yleinen

Narayan’s

Narayan’s

Kun joku ehdottaa intialaisen ruoan syömistä, ensimmäisenä tulee mieleen kotiinkuljetettu, läheisestä ravintolasta kuljetettu annos, joka maistuu aina samalta. Hyvää, mutta mielikuvituksetonta. Jostain syystä ainakin itselleni intialaista ravintolaa ei ikinä ajattele vakavasti otettavana vaihtoehtona illanviettoon.

Ennenkuin nyt.

Hakaniemen Toiselle Linjalle on nimittäin avautunut Narayan’s liiketilaan, jossa oli aiemmin ravintola Olkkari.

Vastaanotto on lämmin ja juuri avautunut ravintolasali on tyhjä. Tarjoilja ohjaa hyvin ystävälliseen sävyyn paikan valoisimpaan pöytään, mikä käy itselleni vallan mainosti. Koska odotan edelleen seuraa, ilmoitan tästä jo alkuvaiheessa, tilaan Negronin (15e) odotusjuomaksi ja mainitsen myös, että minun ja seuralaiseni pitäisi olla muualla tunnin päästä. Tarjoilija mainitsee edelleen ystävällisesti, että he ottavat asian huomioon.

Hetken päästä seuralaiseni saapuu ja pääsemme tilausvaiheeseen. Tähän mennessä negronini on jo tullut ja osoittautunut erinomaiseksi. Jokin pieni ero siinä kuitenkin totuttuun on, sillä maistan maussa tavallista enemmän raikkautta ja makua, jota voisin luonnehtia kaneliseksi (jota siinä ei kuitenkaan ole). Lista mainitsee juomassa käytetyn camparia, joten syypää pieneen (mutta miellyttävään) sivumakuun lienee käytetty vermutti. Tätä en kuitenkaan tutki sen enempää, joten syypää saattaa olla myös eteistilassa käytetyt suitsukkeet, joiden melko voimakas tuoksu on päässyt vaikuttamaan makuhermoihini. read more

Kallio , , ,

Fat Tony’s

Fat Tony’s

Harvoin tulee vastaan ravintoloita, jotka ovat saaneet niin vahvan alun sosiaalisen median kannattamina kuin Sturenkadulla avannut Fat Tony’s. Toki ravintolan avausajankohta vain hetki ennen World Cup -futisturnausta on taktisesti ollut hyvä ajankohta, mutta onnistunut sosiaalinen media – ja nimenomaan lyhytvideot, ovat tuoneet ravintolalle valtavasti näkyvyyttä.

Tottakai, kun paikka on asemoinut itsensä isolla rahalla penkkiurheilijan paratiisiksi, urheiluravintoloiden ykköseksi, ollaan myös melko suuren asiakassegmentin äärellä, jotka ovat valmiita matkustamaan paikkaan vähän kauempaakin – vaikka vain muutamia kertoja vuodessa.

Näin tietenkin siis optimitilanteessa. Kukaan ei vielä tiedä, miten Fat Tony’sin vetovoima toimii tulevaisuudessa, jos lähikapakan Trinitron onkin jostain syystä kauempaa saapuvalle penkkiurheilu-asiakkaalle se parempi vaihtoehto.

Itse taas olen sitä mieltä, että Helsinki tarvitsee wanhan Sports Academyn jo kauan, kauan sitten jättämälle aukolle uskottavan ja tarpeeksi suuren vaihtoehdon. Ehkä Fat Tony’s on tällainen?

Minä kuitenkin saavuin paikalle televisioden ja ruutujen keskelle, rauhallisena perjantai-iltapäivänä vain testaamaan paikan juoma- ja ruokatarjontaa. read more

Vallila , ,

Tajima

Tajima

”Ah, taas joku japanilainen” kuulen jonkun huokaavan takarivissä. Tällä kertaa testaukseen nimittäin osui lounasaikaan japanilainen Tajima, joka sijaitsee hotelli Helkan aamiaishuoneessa ja oletettavasti juuri siksi toimii vain 11.30-15.00 välisenä aikana, eikä edes koko viikkoa (ke-pe). Lauantaisin paikka on avoinna vain 12-15 välisen ajan.

Tajima on siitä erikoinen ilmestys paikallisessa ravintolaskenessä, että se tarjoaa japanilaista curryä (japaniksi ”karé” btw). Tilaaminen on hyvin persoonatonta, sillä se tehdään automaatin kautta. Minimalistisella tiskillä on tabletti, johon naputtelet tilauksen, maksat, otat vuoronumeron ja menet pöytään odottelemaan tilauksesi valmistumista. Kun numero ilmestyy seinälle, noudat annoksesi samasta paikasta juomineen.

Helppoa? Riippuu tilaajasta. Japanilaista? Hyvin.

Ensivilkaisulta paikka on edullinen. Lautasellinen curryä maksaa alle kympin (9,80€), mutta tarkemmalla tarkastelulla se on vain riisiä ja currykastiketta. Annoksia saa siis tuunattua mielensä mukaan, mutta esimerkiksi suositusannos, jossa possucurryyn tulee muutama palanen uppopaistettua kanaa, uppopaistettu jättiläiskatkarapu ja friteerattuja perunoita, maksaakin jo 17 €.

Lounaaksi se tuntuu jo hinnakkaammalta. read more

Kamppi , , , ,

Masa’s Pizza

Masa’s Pizza

Olen harvoin enää autoilemassa Helsingin keskustassa, mutta eräänä päivänä oli pakko. Pitkälti lounasaikaa venyttäneenä yritin miettiä, mihin katseeni suuntaisin. Keskustan kauppakeskukset eivät kiinnostaneet, joten tarkastelin karttaa Taka-Töölöstä. Messeniuksenkadulta, aivan klassikkoravintola Messeniuksen vierestä löytyi itselleni entuudestaan tuntematon nimi: Masa’s Pizza. Hyvin paljon vaakakupissa painoi tieto, että kadulta saa usein iltapäivisin parkkipaikan.

Ravintolan julkisivu on siisti ja siihen on selkeästi panostettu. Kauhistuin hiukan edullisia hintoja ja listalla vilahtavaa pizza & kebab -linjaa, mutta ajattelin, ettei paikka kovin paha voi olla. Olihan se saanut lähes 400 arvostelua Googlessa, joiden keskiarvo on 4,9 tähteä.

Astuin sisään ravintolaan. Yleisilme on siisti ja mietitty. Nurkkapöydässä istuu muutama asiakas ja tiskin takana on tarjoilija. Mainitsen tulleeni lounaalle ja vastaukseksi saan, että kaikki listalla maksaa 13,50€. Kaikille tuttu 0,33 bulkkijuoma kuuluu hintaan, kuten myös kahvi tai tee.

Ja tämä hinta Töölössä.

Viimeisetkin toivenrippeeni alkoivat murenemaan. read more

Töölö , , ,

Yamanoon

Yamanoon

Harvoin löytyy sellaisia ravintoloita, jotka edustaisivat sellaista maailmankolkan keittiötä, mitä en aiemmin olisi kokenut. Jemeniläinen Yamanoon Helsingin Malmilla kuuluu tähän luokkaan. Tosin täältä peräpohjolasta kun katsotaan tuohon suuntaan, on vaikea löytää valtiorajat ylitettäessä merkittäviä eroja naapureiden kattauksista. Toki niitä on, mutta meidän mielestämme kaikki kuitenkin näyttävät samalta.

Tällä kertaa ylitin vain Malmin vapaakaupungin rajan ja osuin alkuiltapäivästä Malmin Asematielle, jossa jemeniläistä ruokaa tarjoileva Yamanoon sijaitsee. Kävelin sisään typötyhjään ravintolaan, jonka ymmärtää hyvin juhannusaaton aattona. Henkilökunnan jäsen nousi takapöydästä esiin vastaanottamaan, johdatti pöytään ja osoitti pöydän pinnassa olevaa QR-koodia. Ruokalista löytyy sen kautta. Istahdin pöytään ja kaivoin kännykkäni esiin.

Valinnassa meni kaksi minuuttia. Valitsin kana-aqdahin (14€), fattoush-salaatin (6€) ja sitruuna-minttumehun (6€). Tilaamisessa kesti noin 10 minuuttia lisää, sillä kukaan ei tullut ottamaan tilaustani, ennenkuin selkeästi käännyin tuolillani kohti tiskiä ja tuijotin henkilökuntaa.

Ruoan saapuminen kesti alle 10 minuuttia ja sitä ennen sain siistiin pöytään hiukan epähienostuneen, ohuen suojamuovin. Ei lainkaan poikkeava ratkaisu arabiankielisessä maailimassa matkatessa, mutta on tutumpi katukeittiöistä ja astetta raffimmista ruokaloista. En toki odottanutkaan valkoisten pöytäliinojen paikkaa. read more

Malmi , , ,

Koto Bento

Koto Bento

Kuulin tästä ravintolasta jo reilusti viime vuoden puolella ja taisi tätä käydä kurkkaamassa jokin valtamedian edustajakin. Kyseessä on siis japanilainen ravintola, joka keskittyy lounasaikoihin bento-laatikoihin, eli eräänlaisiin helppoihin takeaway-laatikoihin. Japanissa nämä ovat käsitykseni mukaan salarymanien suosikkeja ja niillä on ruokakulttuurissa iso merkitys.

Illaksi Koto Bento muuttuu perinteiseksi japanilaiseksi izakayaksi.

Kultturihistoriallinen katsaus sikseen, itse eksyin Herttoniemenrantaan satunnaisella pyöräilyretkellä ja koska lounasaika kurni vatsanpohjukassa, päätin ottaa kohteeksi tämän ravintolan.

Ja sanotaanko heti, että se ei ollut lainkaan huono ratkaisu.

Paikka on nimittäin paremman sanan puuttuessa sympaattinen. Pieni 1990-luvun grillikioskia muistuttava lasikuutio, mutta erittäin hyvällä paikalla – ainakin kesäisin. Pieni terassi avautuu suoraan merelle ja mikä parasta, on aurinkoinen kautta päivän. Vaikka ruoka olisikin keskinkertaista, pelkästään tämä pelastaisi jo paljon. read more

Herttoniemi , , ,

Triple Bite

Triple Bite

Lähempänä lounasajan loppumista ravintola on typötyhjä, joka on aina huolestuttava havainto. Niin ravintolan, kun asiakkaankin puolelta. Paikan yleisilme on kuitenkin kohdallaan. Ravintola vaikuttaa hyvin siistiltä ja ajatuksella sisusteltulta, johon toki pieni persoonallisuus ei tekisi huonoa.

Tiskillä palvelu pelaa asiallisesti, nopeasti ja suomeksi. Lounastarjouksena kaikki burgerateriat olivat 11,90 €, joten valinta oli helppo – listalta löytyi suoraan klassinen juustohampurilainen. Kaksi 80 gramman pihviä, juustoa, punasipulia ja ketsuppi/majoneesi -yhdistelmä kuulostaa sopivan puritanistiselta ensikokeilua ajatellen.

Ateria valmistuu reilusti alle 10 minuutissa. Ateriassa sekä burgerin, että ranskalaisannoksen koko ei ole järin suuri, mutta kaikkea ei voi saada – varsinkaan alle 12 eurolla. read more

Sörnäinen , , , ,

Maizi’s

Maizi’s

Viimeiset seitsemän kuukautta asuttuani Marokossa, palasin kotiin ja lupasin itselleni mennä tähän ravintolaan mahdollisimman nopeasti. Olin muutamaa kuukautta aiemmin lukenut Helsingissä avautuneen uuden marokkolaisen ravintolan ja ennakkotiedoissa nostettiin esiin ennenkaikkea autenttisuutta.

Autenttisuus on ravintola- ja ruokakulttuurissa erikoinen keksintö. Se on tottakai itseisarvo kun puhutaan ruokakulttuurin tuomisesta kokonaan toiseen maahan. Hyvin usein sitä kuitenkin muuttaa raadollisesti kaksi seikkaa. Aitojen raaka-aineiden saanti ja paikallisten makutottumukset. read more

Vuosaari , , ,

Cliff

Cliff

Olin ollut takaisin Suomessa neljä tuntia yli 7 kuukauden tauon jälkeen, kun etsiydyin schnitzelin pariin. Olin muutamaa viikkoa aiemmin kuullut sosiaaliseen mediaan asti siitä, että Kalliossa majaansa pitävä The Cliff on ottanut lounaslistalleen kohtuulisen hintaisen schnitzelin, joten sehän piti tulla kokeilemaan!

Täysin tyhjään ravintolaan tullessa vastaanotto on vähän hapuileva, mutta lämmin. Annos saapuu keittiöstä nopeasti, noin 10 minuutissa ja saatavilla on myös laaja salaattipöytä aina klo 15 saakka. Tarjonnasta ei siis ole pulaa ja 14,90 euron hintaisena annos eteen tuotuna se vaikuttaa heti hinta-laatusuhteeltaan erinomaiselta – maistamatta palaakaan.

Leikkeen koko on reilu. Vaikka lautanen on toki pieni, se täyttää sen lähes kokonaan. Alle jää paistetut perunat ja punajuuret, eikä juuri muuta. Lautasta koristaa sitruunalohko ja iso määrä persiljaa – ja jostain syystä maustevoi. read more

Kallio , ,