Olen käynyt vuosia sitten viimeksi Mannerheimintiellä sijaitsevassa Viisi Penniä -ravintolassa. Muistelen käynnistä jääneen ylihintaisen ja keskinkertaisen ravintolan tunteen, joka kummitteli takaraivossa tänäänkin kun astelin ravintolaan sisään. Juuri lounasajan lopettaneen ravintolan kiire- & kaaostunne ei tuota tunnetta pystynyt karistamaan, mutta huomiota toki asiakkaana sain kuten pitääkin.
Olin jo etukäteen vieraillut paikan nettisivuilla ja valinnut ottavani ”Urheilijan jättileikkeen” (21e), joka saapui keittiöstä alle 15 minuutissa hyvin pelottavan ulkomuodon myötä. En ole koskaan nimittäin törmännyt näin tasaiseen leikkeeseen. Leike on täydellisen litteä, kuten myös sen leivitys. Ensimmäinen tunne on hämmästys, toinen pelko. Tämäkö on ”jättileike”?
Nimen perusteella tästä odottaa lautasen reunoja haastavaa, perunalisukkeiden päälle kasattua norsunkorvaa, jonka absorboiminen tyydyttää pienen kylän kokoisen nälän. Silti annos on hyvinkin kompakti, voisi jopa sanoa hienostunut (siinä määrin kuin niin voi kuvailla possunleikeannosta). Leikkeen päällä ruokalistassa mainittu parmesan-mustapippurivoi, jonka päällä koristeena muutama vihreä.
