00810

Koto Bento

Koto Bento

Kuulin tästä ravintolasta jo reilusti viime vuoden puolella ja taisi tätä käydä kurkkaamassa jokin valtamedian edustajakin. Kyseessä on siis japanilainen ravintola, joka keskittyy lounasaikoihin bento-laatikoihin, eli eräänlaisiin helppoihin takeaway-laatikoihin. Japanissa nämä ovat käsitykseni mukaan salarymanien suosikkeja ja niillä on ruokakulttuurissa iso merkitys.

Illaksi Koto Bento muuttuu perinteiseksi japanilaiseksi izakayaksi.

Kultturihistoriallinen katsaus sikseen, itse eksyin Herttoniemenrantaan satunnaisella pyöräilyretkellä ja koska lounasaika kurni vatsanpohjukassa, päätin ottaa kohteeksi tämän ravintolan.

Ja sanotaanko heti, että se ei ollut lainkaan huono ratkaisu.

Paikka on nimittäin paremman sanan puuttuessa sympaattinen. Pieni 1990-luvun grillikioskia muistuttava lasikuutio, mutta erittäin hyvällä paikalla – ainakin kesäisin. Pieni terassi avautuu suoraan merelle ja mikä parasta, on aurinkoinen kautta päivän. Vaikka ruoka olisikin keskinkertaista, pelkästään tämä pelastaisi jo paljon. read more

Herttoniemi , , ,

Ravintola Wanhan Myllyn Pehtoorin hampurilainen

Ravintola Wanhan Myllyn Pehtoorin hampurilainen

Yksi kesäisiä keitaita itselleni on ollut Herttoniemen Ravintola Wanha Mylly, jossa olen päässyt käymään kiireettä aina pari-kolme kertaa kesässä.

Viime viikolla lounas tuli nautittua paikassa hiukan kiireellisemmällä aikataulullla, jolloin listalta valikoitui Pehtoorin Hampurilainen.

Kyseessä on varsin klassinen juustohampurilainen, joka on omassa kategoriassani se ainoa ja alkuperäinen hampurilainen, tarjoillaan se sitten kadulla tai valkoisten pöytäliinojen paikassa.

Vaikka Pehtoorilla on suhteellisen paljon kokoa, on se syötävissä vielä yhdellä kädellä. Mukana tulevat ranskalaiset ovat suhteellisen tavanomaisia, joten yllätyksiä ei sieltä tule.

Suurin pettymys tulee kuitenkin burgeria puraistessa. Pihvi on tehty toki tuoreena, mutta se on tehty puristamalla muottiin. Tässä on toki myös hyviä puolia, kuten se että se tekee burgerista tukevan ja helposti käsin syötävän, mutta se myös tekee purutuntumasta lankkumaisemman ja jättää suutuntuman kovemmaksi. Tosin vahingon minimointina keittiö teki mediumina tilatun pihvin kysymättä läpikypsäksi. Vaikka kypsyysaste siis osuisikin kohdalleen, niin pihvin koostumus jakaa varmasti mielipiteitä.

Lounasburgereiden kategoriassa Wanhan Myllyn Pehtoori tekee nimikkoannoksestaan ihan toimivaa, mutta wahvan keskinkertaista tavaraa. Paikan burger ei saavuta parhaita mahdollisia burgersfäärejä, mutta ei se niitä tavoittelekaan. Yhdeksäntoista (19) euron hintaiseksi se on kuitenkin ylikallis laatuunsa nähden, vaikka ylimääräisen vitosen ympäristöstä maksaisikin. Arvosanana 3/5 lienee kohdallaan.

Herttoniemi , , ,

Treffi Pubin villisikaa

Treffi Pubin villisikaa

Tänään mieleen vapautui vahvasti muistoja lapsuuden Asterix-albumeista, kun myöhäiseksi lounaaksi valikoitui TREFFIPUBin villisika-annos.

Itse paikka Herttoniemessä on varmaankin monille helsinkiläisille tuttu, ainakin nimeltä. Burgereillaan maineeseen noussut paikka tarjoaa muutakin ruokaa, vaikka arvatenkin valtaosa asiakkaista kääntyy burgereiden puoleen.

Itse luin jo etukäteen listalta löytyvän villisikaa, joten valinta oli helppo. Villisika on erinomainen raaka-aine reiluihin liharuokiin ja vaikka se ei ole enää niin harvinainen kasvattajien määrän lisäännyttyä, niin sitä on aina hyvä silloin tällöin päästä maistelemaan.

Myönnetään, en lukenut ruokalistaa kovin tarkkaan, joten en aivan tiennyt mitä odottaa saattaa. Lautaselle tuli kuitenkin 20 minuutissa tilauksesta annos, joka nopealla vilkaisulla olisi voinut mennä poronkäristyksestä. Vienosti parmesanin suuntaan vivahtava perunamuussi on yksi parhaita maistamiani ja hoitaa asiansa annoksessa loistavasti. Samaten pääosin koristeiksi alennetut paahdetut kukkakaalit.

Annoksen varsinaisena kruununa on kaksi hyvin pientä lastua mausteista villisikamakkaraa ja itse haudutettu possu muistutti jostain syystä erinomaisesti peruskoulun lihakeiton sattumista. Myönnän olevani villisian suhteen vahvasti asenteellinen, mutta se on raaka-aineena sellainen, että monissa ruoissa se ei oikeastaan eroa tavallisesta possusta juurikaan – ja niin on valitettavasti myös tämän annoksen kanssa. Villisika ei tässä tuo mitään lisäarvoa, mitä tavallinen sukankuluttaja osaisi arvostaa.

Mutta – tämä ei tarkoita, että Treffin annos olisi huono. Päinvastoin. Makkara on itsessään loistava, mutta sitä on annoksessa valitettavan vähän ja itse villisika on hyvin valmistettu ja maustettu. Kritiikin arvoiseksi nousee annoksen hinta (25e), joka on valitettavasti vähän yläkanttiin. Kertakokeiluna ilman muuta suositeltava annos, mutta ei nouse omaksi suosikikseni.

Niukin naukin 4/5.

Herttoniemi , ,