Yleinen

Shellin Helmisimpukka

Shellin Helmisimpukka

Kesän matkailusesonki on nostanut taas esille huolto- ja liikenneasemien mainostusta. Onhan kesä todellista matkailusesonkia myös teillä ja se tarkoittaa entistä useamman autoilevan perheen etsivän ruokapaikkoja moottoriteiden varsilta.

Helmisimpukka-ketju ei ole tästä poikkeus ja mainostuksessa käytetty ”Suomen Paras Lehtipihvi” mainoslause saikin niskakarvat pystyyn. Tarkemman tutkimisen päätteeksi kävikin selväksi, että mainoslause oli saatu Iltalehden artikkelista, jossa oli verrattu jopa kahta liikenneasemaa toisiinsa. ABC:tä ja Helmisimpukkaa. Itse kuvakin on vähän niin ja näin, kun siinä näyttäisi lehtipihvejä olevan kaksi kappaletta. read more

Yleinen

John Scott’s

John Scott’s

En muista kuulinko tästä ruotsalaisesta pubiketjusta ensin Tampereen vai Helsingin päädystä, mutta itse marssin tänne Helsingin Arkadiankadulla olevaan ravintolatilaan arkipäivän alkuillasta vain huomaamaan paikan ammottavan lähes tyhjänä. Muistelen samassa ravintolatilassa joskus olleen Chicosin tai muun vastaavan ketjuravintolan, eikä ensivaikutelma juuri erilainen ollut – sillä poikkeuksella tosin, että nyt puhutaan valmiiksi pureskellusta konseptipubista, eikä perheille suunnatusta ruokaravintolasta. read more

Kamppi, Yleinen , ,

Grilli Toro, Espoo

Grilli Toro, Espoo

Kyllä. Tämän blogin vuosien aikana en montaa kertaa ole sisällössä loikannut Helsingin rajan ulkopuolelle, mutta tämä on yksi niistä. Sen verran monta kertaa keskusteluissa lukijoiden kanssa olen törmännyt kommenttiin: ”Mene Toroon! Se on tosin Espoon puolella, mutta siellä on paras wieninleike!”.

Lyhyesti: ei ole, mutta jos luet loppuun perustelen miksi.

Olin Espoossa, kun huomasin nälän hiipineen sisuksiini ja koska juuri muutamaa päivää aiemmin olin taas saanut tuon alussa kerrotun kommentin johonkin sosiaalisessa mediassa, päädyin kokeilemaan Grilli Toroa. Edellisestä käynnistä olikin noin 20 vuotta aikaa, joten siinä mielessä oli kiinnostavaakin käydä katsomassa oliko jokin muuttunut.

Ei ollut.

Paikka oli edelleen ihan samanlainen. Kuin ummehtunut huokaisu sisustuslehdestä vuodelta 1978 –ryyditettynä asiaan kuuluvalla rasvankäryllä. Sisäänkäynnin luona tilaa hallitsevat puiset möhkälekalusteet, jotka olivat muodissa aikanaan vain siksi että ne olisi voinut kylmän talven aikana polttaa öljykriisin uhatessa.

…ja kaikessa armottomassa mauttomuudessaan aivan uskomattoman huikea paikka! Hotelli- ja ravintolamuseo on taatusti käynyt paikan tallentamassa jo, mutta jos haluaa aikamatkan sinne 50 vuoden päähän, tätä ei voi ohittaa.

Valitettavasti ruoka ei kuitenkaan kata lupausta erinomaisuudesta.

Lounasajan loppupuolella paikka on edelleen aivan täynnä, lähes kaikissa pöydissä läjittäin likaisia astioita ja odotusaika á la carte -listalta tilatulle annokselle (L-koko, hintaa 26,50 €) puolisen tuntia. read more

Yleinen ,

Sori Taproom

Sori Taproom

Olen kirjoittanut aiemminkin tästä paikasta, tarkemmin sanottuna lähes viisi vuotta sitten. Sen jälkeen (jos olen oikein käsittänyt) ravintola on mennyt nurin ja synnytetty ainakin kerran uudelleen. En mene tästä takuuseen, mutta tänäänkin sisään kävellessäni voisin vannoa, että olen nähnyt ravintolassa olevat tuolit myynnissä konkurssihuutokaupassa.

Koko ravintola-alalle paskamaisen kulkutaudin jälkeen on tottakai ilo nähdä alan hiljalleen elpyvän, vaikka se tarkoittaisikin konkurssin kautta kierrätettyjä tavaroita ja konseptia. On toki myös ilo nähdä Helsingin kokoisen kaupungin ravintolatarjonnan monipuolistuvan ja vaikka bistro alkaa hiljalleen olla synonyymi mielikuvituksettomalle ruokalalle, astuin Sori Taproomiin vallan innokkain mielin. read more

Yleinen

Elite

Elite

Jos Helsingissä on yksi ravintola jonka kaikki tuntevat vuosikymmenestä toiseen, se lienee juurikin Elite. Tuo Töölön keskellä sijaitseva bunkkerimainen menneen maailman linnake, jossa kuulee yhtälailla naapuripöytien vuorineuvosten keskustelevan valtionvelasta kuin samaisten hopeakettujen lapsenlapsien odottelevan perintörahastoaan.

Siellä minäkin olin, median sekatyöläisyrittäjä Kalliosta. Kesäparrassa ja rikkinäisissä housuissa, sopivasti pyöräreissusta kostuneen t-paidan kanssa. En suinkaan kokenut, että sopisin joukkoon täydellisesti, mutta se ei tuntunut vastaanottanutta tarjoilijaa haittaavan. read more

Töölö, Yleinen ,

Pappa Peruna

Pappa Peruna

Pitkästä aikaa kiinnostaa taas kirjoitella tännekin, kun satunnaisen vapaapäivän täyttäneen pyöräilyretken etapiksi osui puolivahingossa Jätkäsaaressa sijaitseva, hiukan hämmennystä herättävällä tavalla nimetty Pappa Peruna.

Satunnaiselle ruokamatkailijalle paikka ei julkisivultaan anna mitään ensivaikutelmaa siitä, että tässä nyt oltaisiin helsinkiläisen gastronomian alkulähteillä – sillä niin ei tosiaan ollakaan. Paikan atmosfääri tuo mieleen nimittäin Subwayn – eikä tässä ole lainkaan pahansuopaisuutta. Paikka on siisti, pikaruokamainen ja annosten ainesosia on tiskissä esillä samalla tavalla. read more

Yleinen , ,

Boon Nam

Boon Nam

Tiedättekö, mikä on mahdollisimman huono hetki mennä ns. trendiravintolaan?

Se, että liikut porukassa jossa kaikki muut ovat nälkäisiä, tyytyisivät vaan pikaruokaburgeriin (koska sen saa nopeasti ja halvalla), kunnes joku päättää, että mennään alkuvuodesta avattuun, nurkan takaa löytyvään thaipaikkaan.

Tämä oli siis oma lähtökohtani, miten tämänkertaisessa käsittelyssä olevaan ravintolaan eksyin. ”Uusi thaipaikka” ei (mitenkään thaipaikkoja väheksymättä) tarkoita väsyneessä mielessäni paikkaa, jossa halvimmat pääruoat alkavat kakkosella ja ruoan lisäksi keskiössä ovat myös drinkit kuten kluai daiquiri, boon kopitini tai lai nam sour. Tämä virheeni ilmeni heti ulkosalla kun julkisivun nähtyäni halusin oikeasti kääntyä pois. Raskas päivä takana ja tässä vaiheessa olisin ollut valmis tappamaan oman ruokani saadakseni sen heti lautaselle. Olotilaani ei parantanut se, että olin likaisissa farkuissani ja kauhtuneessa hupparissani räikeästi alipukeutunut saavuttuani paikan akvaariomaiseen ja helvetin ahtaaseen itsepalvelunarikkaan, mitä muissa ravintoloissa sanotaan tuulikaapiksi. read more

Kamppi, Yleinen , ,

Giant

Giant

Jos ravintoloiden omaan tarjontaan on luottamista, on hampurilainen vieläkin usein – ravintolan hintatasosta huolimatta – se annos, jonka suuri osa suomalaisista valitsee lautaselleen. Viime vuosina hampurilaisten taso on räjähtänyt todella korkeaksi ja uusilla toimijoilla on melko jyrkkä rinne kiivettäväksi.

Siksi päätin myöhäisen lounastelun puitteissa testata Töölössä sijaitsevan Giantin.

Ravintola on kokenut suhteellisen piristäviä muutoksia sitten viime käynnin (n. 10 vuotta sitten) ja sisustus vaikuttaa vallan tyylikkäältä ja ajan hengen mukaiselta. Sali tosin on melkein tyhjä yhden jälkeen iltapäivällä – vain yhdessä pöydässä on asiakkaita ja hekin lopettelemassa. Jonoa ei siis ole, marssin tiskille ja saan saapumisellani henkilökunnan nousemaan tuoleiltaan. Tilaan talon hampurilaisen (10,90e), johon iso virvoitusjuoma maksaa vain euron lisää. Positiivinen yllätys, jota melko harva paikka tarjoaa. Myös palvelun taso ja iloisuus ilahduttaa, vaikkakin kieli vaihtuu heti tervehdyksestä eteenpäin englanniksi.

Erityismaininta, että paikka ottaa myös lapsiasiakkaat huomioon. Ravintolasalin takakulmasta löytyy nuorimmille puuhapaikka, jota ei Helsingissä näe monessakaan ravintolassa. read more

Töölö, Yleinen , ,

Ravintola Rugosa

Ravintola Rugosa

Lauttasaari on yksi lempikaupunginosiani Helsingissä. En ole koskaan asunut ”onnellisten saarella”, enkä todennäköisesti haluaisikaan, mutta siellä vierailu on aina omanlaisensa elämys. Hyvässä tai pahassa.

Tällä kertaa ohiajaessani otin kohteeksi Kiviaidankadulla sijaitsevan ravintola Rugosan, joka oli omassa internetissäni osunut vastaan useampaankin kertaan. Sain sen perusteella käsityksen laajatarjontaisesta perusravintolasta, jossa lounaan lisäksi olisi myös muita ruokaelämyksiä, merelliseen twistiin painottuen. read more

Lauttasaari, Yleinen , , ,

Helmisimpukan Wieninleike vuonna 2020

Helmisimpukan Wieninleike vuonna 2020

Yli kaksi vuotta sitten kävin ensimmäistä kertaa Shellin Helmisimpukassa syömässä wieninleikkeen ja jouduin tekemään sen kahdesti vain todetakseni, että sen wieninleike oli todellakin alta kaikkien arvosteluperusteiden. Toki huoltoasemaruoka ei muutenkaan ole sitä mitä se joskus on ollut – edullista, mutta toimivaa. 2000-luvulla se on ollut juuri päinvastaista, ylihintaista ja surkeaa.

Koska tilanne sen mahdollisti, kävin kokeilemassa Vantaan puolella Ruskeasannan Shellillä, miten tätänykyä Helmisimpukat tekevät leikkeensä. Rehellisyyden nimissä, odotukset eivät olleet kovin korkealla, mutta mitäpä satunnainen ruokamatkailija ei tekisi testatakseen paikan nykytason. Varsinkin, kun jokin aika sitten Shell itse omassa mainonnassaan hehkutti, kuinka (Shellin) huoltoasemaruoka on samaa tasoa ravintolaruoan kanssa.

Tosin eivät määritelleet, minkä ravintolan. read more

Yleinen ,