Ravintola ei tosiaan vielä ole ehtinyt juuri omaa tarjontaansa esittelemään sosiaalisessa mediassa, mikä oikeastaan kenen tahansa mielestä on suuri virhe. Vähintäänkin ruokalista pitäisi saada näkyville kaikissa mahdollisissa kanavissa, mutta ainakin vielä se on nähtävissä vain ravintolan tiskillä, josta myös tilaukset tehtiin.

Ensimmäisellä kerralla kävin syömässä vain pikaisesti pikkunälkään, joten ruokalistasta valikoitui mezelautanen, jossa valikoimasta voi valita viisi eri täytettä, joiden lisäksi tarjoillaan leipää. Annos saapuu pöytään täysin tyhjässä ravintolassa varttitunnissa ja asettelu lautasella on toteutettu varsin kauniisti. Annokseen valittu hummus on keskiluokkaa parempaa, mutta ei räjäytä mitenkään pankkia. Viininlehtikääryleissä olisi parantamisen varaa ja grillattu paprikamunakoiso toimii mainiosti leivän kanssa kuten pitääkin. Vihannestahna ezme ei taas erotu edukseen. Tahnojen toteutus on hyvää keskitasoa, mutta varsinainen positiivinen yllätys jää kokematta. Annoksen osana tilatut falafelit ovat ehkä sen heikoin osa, sillä kaksi pikkuruista falafelkiekkoa ei anna parastaan. Sisus on kyllä maistuvaa, mutta molempia on kypsytetty hitusen liian pitkään ja pinta on brikettimäisen kova ja kuiva – makuun tulee helposti ripaus hiiltä ja perinteisen suomalaisen juhannuksen ylikypsytetty grillikokemus tulvii mieleen. Annoksesta saisi suoraan paremman tuplaamalla leivän määrän ja suurentamalla falafeleja.

Mezekokemus ei siis hirvittävästi vakuuttanut, mutta päätin  antaa paikalle uuden mahdollisuuden. Ruokalista on kuitenkin laaja tarjoten niin hampurilaisia, pizzaa, pihvejä ja kebabbejakin – kaikkia vahvasti myös vegaanisine vaihtoehtoineen. Ensivaikutelma, yleisestä atmosfääristä ja palvelusta puhumattakaan ei kuitenkaan hengi ihan perinteistä kebabberiaa, joten yllätyksiä saattaa löytyä. Siispä seuraavana päivänä uudestaan…

…ja tilaukseen grillipihvi (18,50e). Jälleen odotusta pöydässä 15 minuuttia ja annos löytää tiensä eteeni. Tällä kertaa annos on selkeästi runsaampi kooltaan vaikka 220 gramman naudanlihapihvi on kutistunut kypsennettäessä enemmän kuin olettaisi. Tilausvaiheessa pihvin kypsyysastetta ei tiedusteltu ja lautaselle päästyään se kostautuu – pääosa siitä on läpikypsää, mutta liha on silti mureaa ja laadukasta ja maustaminen on kohdallaan.

Annoksen lisukkeet eivät myöskään aiheuta vallattomia ilonkiljahduksia. Ranskalaisissa on onnistuttu hyvin ja suolaus on kohdallaan ja sivusalaatti on hiukan yllättäen selkeästi parempi. Tuoreus ja vinaigrette (?) tuo makuun sopivasti vääntöä ja tästä on helppo olla tyytyväinen. Itseasiassa sen tarjoama makuelämys ei ole ihan linjassa annoksen muiden osien ”tavallisuuden” kanssa, joka edelleen pohdituttaa. Jokseenkin kummallista, kun ”ihan ok”-tasoisessa kokemuksssa yhtäkkiä tulee tällainen pikkujuttu, josta ei tiedä onko se parasta koskaan maistamaasi.

Kokonaisuutena grillipihvi kuitenkin kärsii samasta lopputuloksesta kuin mezelautanen. Se ei tunnu sellaisenaan aivan hintansa arvoiselta ja kaipaisi parin euron hinnanalennusta. Ravintolan sisustus on siisti, palvelu on ystävällistä, mutta loppujenlopuksi kyse on hiukan erikoisesta konseptista – kebabberian, vegaaniravintolan ja sporttibaarin risteytys – metroasemalla. Vähemmästäkin jää ilmaan kysymys, ollaanko tässä pyritty vaan palvelemaan kaikkia ja unohdettu se, että alle kymmenelläkin annoksella pärjää, kunhan ne on toteutettu erinomaisesti?

Jokatapauksessa, paikasta jää helposti miellyttävä jälkimaku vaikka arvosanaksi ruoalle on pakko antaa 3/5. Toivottavasti annokset jatkossa saavat entistä enemmän omaperäisyyttä ja paikka löytää nopeasti oman linjansa. Metroaseman välitasanne ei liene maailman helpoin liikepaikka.