Sports Academy

Sports Academy

Tämä sanapari saa monen penkkiurheilijan päästämään muutaman housuihinsa, sillä onhan kyse suhteellisen legendaarisesta sporttibaarista. Tosin tuo steissiä vastapäätä sijaitseva jättiläinen on ajat sitten jo kuopattu ja paikka löytyy tätä nykyä City-Centerin sisäpihalta, entisen Rosson tiloista johon se muutti 2017 vuokrasopimuksen päätyttyä.

En valehtele, lounasseurani vaatiessa minua etsimään City-Centeristä ruokapaikan, en ihan ensimmäisenä toivonut Sporttia, mutta koska paikan ruokien tsekkauksesta on jo hetki aikaa – ajattelin ottavani luodin vatsaan – ihan teidän vuoksenne. read more

Harbour Tap & Taste

Harbour Tap & Taste

Jos maailma ei tarvitsisi enää yhtään tiettyä ruokalajia tarjoilevaa ravintolaa lisää, olisi hampurilaiset helppo sijoittaa kärkipaikalle. Niitä löytyy lähes jokaisen ravintolan listalta, suurimmaksi osin kahdesta syystä. Ne on helppo valmistaa, eli niiden kate on hyvä – ja ne juuri siitä syystä on helppoja myytäviä usein suhteellisesti edulliseen hintaan.

Tässä mielentilassa matkasin lähelle Helsingin uusinta sokkeloa, kauppakeskus Rediä, jonka lähellä Capellaninaukiolla sijaitsee Harbour Tap & Taste – jokseenkin bissepaikkana itsensä profiloiva ravintola, joka tarjoilee myös ruokaa. Kuultuani paikan omistuksen olevan samalla taholla kuin Bar Broncot, nousi odotusarvoni hiukan, sillä vaikka Bronco ei ihan täysiä pisteitä missään tapauksessa saa, on sitä ollut kiitettävä mielikuvituksesta mitä tulee ruokalistaan. read more

Ihmislihaburger

Ihmislihaburger

Kannibalismi on suhteellisen harmitonta hupia, ainakin jos kysytään sarjamurhaajilta, japanilaisilta tai muuten vaan vähän länsimaisen sivistyskäsityksen kanssa kamppailevilta. Ihmislihan syönti ei aivan kaikissa kulttuureissa ole kuitenkaan ollut tuomittavaa ja joskus ihmisen – lähinnä vihollisen tai muutenvaan ikävän naapurin absorboiminen ravinnoksi on tuonut mainetta, kunniaa ja joskus jopa viriliteettiä runsain mitoin.

Tänään torstaina 4.10. herran vuonna 2018 oli mahdollisuus Kampin Narinkkatorilla nauttia itselleen ihmislihaburgerina mainostettu tuote, jonka liha kuitenkin oli lähinnä possua – jonka mukaan on ainakin väitetysti jauhettu myös kanaa, nautaa ja maksaa. Tom Wolfen suunnittelema burger muistutti melko tavanomaista katuruokaburgeria, jonka sämpyläksi oli valittu ihan toimiva briossi ja jonka perusperiaate oli onnistuneesti löydetty jenkkiläistyyppisestä, yhdellä kädellä syötävissä olevista burgereista. read more

Stone’sin hirviburger

Stone’sin hirviburger

Ei liene ole mikään salaisuus, että en henkilökohtaisesti koe Helsingin Keskuskadulla sijaitsevan Stonesin saavuttaneen mitään vau-elämyksiä ruokansa suhteen. Tällä kertaa kuitenkin minut suorastaan pakotettiin maistamaan paikan hirviburger (18,50e), joka kieltämättä antaa ainakin luvan odottaa vähän enemmän.

Burger saapuu pöytään normaalinvilkkaan tiistai-illan puitteissa alle 15 minuutissa ja ensivaikutelmaltaan on lievä pettymys. Annoksen sämpylä on sitä mitä paikan burgereissa on aiemminkin näkynyt – jopa niin vaalea, että se vaikuttaa raa’alta. Sitä se ei kuitenkaan ole ja maistuu ihan pätevältä, mutta samalla parempiakin vaihtoehtoja kenties olisi tarjolla. read more

Sosiaaliburgerin maailmanvalloitus on ihan perseestä

Sosiaaliburgerin maailmanvalloitus on ihan perseestä

Aika moni on burgeripiireissä hehkuttanut Social Burgerjointin burgereita, eikä suotta. Olen aiemminkin niiistä täällä kirjoittanut ja ne kieltämättä ansaitsevat kaiken hehkutuksen minkä ovat saaneet. Toki vaihtoehtojakin on, mutta Helsingissä ne on laskettavissa yhden käden sormilla – eikä kaikkia niistä tarvitse edes käyttää.

Kotipizzan ilmoitettua viime vuoden puolella ostaneensa Socialia pyörittäneen yhtiön osakekannasta valtaosan, tiedettiin jo, että ajat ovat muuttumassa. Kenellekään ei tullut yllätyksenä, että City-Centeriin avautui Kotipizzan konseptiravintolan No Pizzan naapuriin myös Socialin paikka, joten paikka joutui eilen lounasryhmämme testiin. read more

Ravintola Wanhan Myllyn Pehtoorin hampurilainen

Ravintola Wanhan Myllyn Pehtoorin hampurilainen

Yksi kesäisiä keitaita itselleni on ollut Herttoniemen Ravintola Wanha Mylly, jossa olen päässyt käymään kiireettä aina pari-kolme kertaa kesässä.

Viime viikolla lounas tuli nautittua paikassa hiukan kiireellisemmällä aikataulullla, jolloin listalta valikoitui Pehtoorin Hampurilainen.

Kyseessä on varsin klassinen juustohampurilainen, joka on omassa kategoriassani se ainoa ja alkuperäinen hampurilainen, tarjoillaan se sitten kadulla tai valkoisten pöytäliinojen paikassa.

Vaikka Pehtoorilla on suhteellisen paljon kokoa, on se syötävissä vielä yhdellä kädellä. Mukana tulevat ranskalaiset ovat suhteellisen tavanomaisia, joten yllätyksiä ei sieltä tule. read more

Kallion Sävelen klassikkohampurilainen

Kallion Sävelen klassikkohampurilainen

Muutama päivä sitten olin varsinainen kävelevä kuollut. Raskas viikonloppu oli tehnyt tehtävänsä ja tarve lohturuoalle oli kova. Weeruskan lihapullat siintivät silmissä, mutta jostain syystä paikka oli täysin täyteen ahdettu ja kuin taikaiskusta, myös lähikebabberiat olivat täynnä tai muutoin kykenemättömiä palvelemaan välittömästi. Ja koska hätä ei lue lakia, menin lopulta Sävel Finbistroon Hakaniemessä, johon olen lievästi pettynyt viimeisten vuosien aikana.

Koska hiilihydraattien ja rasvan pitoisuus elimistössäni oli kriittisellä tasolla, päädyin paikan ”classic”-hampurilaiseen, vaikka tiesin mitä tuleman pitää. En tarkoita siis sitä, että annoksen laatu olisi saanut mitään ennakkoasenteita syttymään, vaan olen onnekseni alkanut viimeisen vuoden aikana välttelemään tarkoituksella ns. ravintolahamppareita. Jos haluatte tietää miksi, kysykää. Olen aihetta käsitellyt oikeastaan liikaakin jo aiemmissa postauksissa, joten keskitytään hetkeksi olennaiseen. read more

Naughty BRGR

Naughty BRGR

Viime aikoina arkipäivät ovat muissa hommissa olleet melkoista hulinaa ja ruokailu on ollut usein ihan tyylipuhdasta ravinnon absorbointia siitä mihin ikinä nyt onkaan sattunut kompastumaan. Tänään kynnyksen yli loikkasin Naughty BRGRissa, jossa olen ainoan ja viimeisimmän kerran käynyt kun ketju aloitti ravintolanssa Albertinkadulla. Silloin muistan kokeneeni jonkinlaisen pettymyksen, joten lähtöasetelmat eivät olleet mitenkään positiiviset.

Näitä hiukan negatiivisesti sävyttyneitä odotuksiani jotenkin tuki kassakokemus, joka sekään ei ollut mieltäylentävin. Tilatessani listalta NYC Cheese -burgerin, tuli vastaukseksi ”Ai sä otat vaan pelkän burgerin?”. Vastatessani myöntävästi, jatkokyselynä ”ei extrapihviä, ei lisukkeita?” ei kuulostanut asiakkaan tarpeista huolehtimiselta, vaan lähinnä pettymykseltä lisämyynnin osalta. read more

Sori Taproom & Royal Burger

Sori Taproom & Royal Burger

Sori Taproom on paikka johon olen yrittänyt päästä asiakkaaksi pyöreät kaksi vuotta. Lukemattomien ”tää on täynnä” -toteamusten jälkeen vihdoin pääsin vierailemaan paikassa kohdistamalla saapumiseni taktisesti 20 minuuttia ennen lounasajan loppumista.

Lounaslistalta valitsin annoksekseni Royal Burgerin (12,90e), jossa tavanomaisen juuston, suolakurkkujen, marinoidun punasipulin ja majoneesin lisäksi on myös paikan omaa (?) ketsuppia. Tätä samaista ihanuutta tarjoillaan annoksen pienessä dippikulhossa ranskalaisia varten ja se varmasti jakaa mielipiteitä. Perinteiseen Heinziin tottuneet kritisoivat sitä varmasti melko juoksevasta rakenteesta ja vetisestä mausta, mutta ne jotka arvostavat – arvostavat sitä tuoreesta mausta ja pyrkimyksestä erilaisuuteen. Jokatapauksessa, itse pidin sitä jopa annoksen parhaimpana osana. read more

Bun 2 Bun

Bun 2 Bun

Perjantai-illan peleissä oli luvassa myös jätkäin kesken Woltteilua ja kun kerran Kampissa olimme, tuli testattavaksi 6k-ravintolakeskittymässä oleva Bun 2 bun -burgeripaikka.

Jotkin mainoksia artikkeleihinsa myyvät tahot ovat viime päivinä jo varovasti kehuneet burgerin taivaisiin, joten asenne oli lähinnä epäilevä. TIlaukseen siis paikan perusburger Back2Basics (8,50e) ja kokeilemaan.

Woltin kautta burgerit saapuvat kivassa pahvikaukalossa, joka pitää burgerit yllättävän hyvässä kuosissa, alle 10 minuuttia matkaa tehneinä burger saapuu paikalle hyvässä kunnossa ja lämpimänä, mutta omituisia otteita muuten nähneenä. Tätä ei hyvällä tahdollakaan voisi sanoa kauniiksi annokseksi vaan lähinnä vihreiden osalta Väiski Vemmelsäären vittuilumenuuksi. Vihreän suhteen vähempikin siis riittäisi. On aika itsestään selvää, että tätä burgeriyksilöä ei olla rakennettu rakkaudella tai huolellisuudella. read more