Skiffer – hipsteriyden pimeä ydin

Skiffer – hipsteriyden pimeä ydin

HIPSTERIYDEN PIMEÄSSÄ YTIMESSÄ

Aamu valkeni keväisenä, mutta vahvan krapulaisena. Suussa maistui yöllä absorboitu heikkolaatuinen kebab ja muu ruumis huusi samaan aikaan vaimeata kuolemaansa.

Tämä on juuri sellaisia hetkiä, jolloin hätä ei lue lakia, mutta laiksi lukisin ammoisen päätöksen olla käymättä ikinä Restaurant Skifferissä, koska liuskamuotoinen pizza tuntuu vaan ihan vitun typerältä hipsterihifistelyltä.

Siellä minä kuitenkin olin, harottavin silmin viiskulmassa juuri sporasta nousseena, jossa olin kävellyt kohmeloissani päin kortinlukijatolppaa. Löntystelin The Old Skifferin eteen ja menin sisään vain melkein jäädäkseni katolta putoavan lumijäämöhkäleen alle. read more

Ravintola Viisi Penniä

Ravintola Viisi Penniä

Tänään kohteeksi osui Viisi Penniä, tuolla vilkkaalla Mannerheimintien osuudella, joka ei ole tunnettu ainakaan hyvästä ravintolatarjonnastaan. Lähdin erikseen tuota kokeilemaan kahdesta syystä. Ensinnäkin siitä, että joku teistä lukijoista joskus kehoitti kokeilemaan paikkaa, muistaakseni jopa sen wienerleikettä (sellaista ei ole listalla) – ja toisekseen siitä, että päivä oli siihen mennessä ollut jokseenkin levoton, enkä kokenut saaneeni mitään järkevää aikaiseksi. read more

Bastardon lounas

Bastardon lounas

Muistatteko peruskouluajoiltanne ne kouluruoat jotka saivat teidät epäilemään elämän olevan vain yksi suuri elinkautinen? Itselläni sen masennuskaukalon tarjoili riisiin sotkettu kanaviilokki, josta ei aina tiennyt oliko siihen käytetty vähän tapettiliisteriäkin.

Tänään kohtasin tuon ensivaikutelman käydessäni lounaalla Bastardo Trattoria & Pizza -ravintolassa Kampin Kortteli -kompleksissa ja tämän välittäjänä oli ”Pollo al Vino Bianco e Rosmarino”, suomeksi: kanaa metsäsienirisotossa (13,50e). read more

Bar Favelan Fish & Chips

Bar Favelan Fish & Chips

Koska juuri nyt on vähän vaikea motivoida itseään ulos syömään myöhäistä lounasta, saatte kuulla viikonloppuriennoissa testatusta, Bar Favelan Fish & Chipseistä (12e).

Paikka itse on asiakaskuntasilmäyksen perusteella vahvasti profiloitunut kalapuikkoviiksisiin costeau-pipoihin ja mainostoimistoväkeen, mutta pintaa syvemmältä löytyy varsin kiinnostavaa asennetta ruokaan ja juomaan. Se selviää viimeistään siinä vaiheessa, kun tämä annos tulee pöytään.

Vaikka tämä kantaakin klassisen brittiläisen katuruoan nimeä, ei annoksessa ole sitä totuttua leivitettyä filettä, vaan sormiruoaksi paremmin sopivia, paremman sanan puutteessa, brikettejä. Paisto kalassa on rapea ja tasainen, leivitys paksu ja maistuva – ja juuri tässä mennään perinteisestä Fish & Chips -kokemuksesta sivuun niin että korvat soi. Vaikka maku on todella kohdallaan, tulee itse syömisestä mieleen enemmän lasten kananuggetit. Harvoin sitä haluaisi ruokaansa kökömpää koostumusta, mutta tässä jotenkin hämäävästi sitä toivoin. Tässä muodossaan ratkaisu tuntuu vähän halvalta, joka tavallaan tuntuu tosi hassulta, koska annos on kuitenkin tosi laadukas – mutta toisaalta myös hinta on hyvin kohtuullinen. Todella hämmentävää siis. read more

Bun 2 Bun

Bun 2 Bun

Perjantai-illan peleissä oli luvassa myös jätkäin kesken Woltteilua ja kun kerran Kampissa olimme, tuli testattavaksi 6k-ravintolakeskittymässä oleva Bun 2 bun -burgeripaikka.

Jotkin mainoksia artikkeleihinsa myyvät tahot ovat viime päivinä jo varovasti kehuneet burgerin taivaisiin, joten asenne oli lähinnä epäilevä. TIlaukseen siis paikan perusburger Back2Basics (8,50e) ja kokeilemaan.

Woltin kautta burgerit saapuvat kivassa pahvikaukalossa, joka pitää burgerit yllättävän hyvässä kuosissa, alle 10 minuuttia matkaa tehneinä burger saapuu paikalle hyvässä kunnossa ja lämpimänä, mutta omituisia otteita muuten nähneenä. Tätä ei hyvällä tahdollakaan voisi sanoa kauniiksi annokseksi vaan lähinnä vihreiden osalta Väiski Vemmelsäären vittuilumenuuksi. Vihreän suhteen vähempikin siis riittäisi. On aika itsestään selvää, että tätä burgeriyksilöä ei olla rakennettu rakkaudella tai huolellisuudella. read more

Beijing8: pikaruokaa kiinalaisittain

Beijing8: pikaruokaa kiinalaisittain

Tänään kohteena oli Beijing8 – joka siis sijaitsee Kampin keskuksen ylimässä ravintolakerroksessa. Pieni, askeettisesti sisustettu seinätön ravintolasaareke, jossa yhdessäkään tuolissa ei ole selkänojaa.

Paikka valittiin sen vuoksi, koska se on yksi harvoista jotka tarjoilevat mykyjä. Tai pelmeneitä. Tai dumplingejä, miksikä niitä nyt missäkin keittiössä haluaa sanoa. Täytettyjä taikinaisia taskuja, jotka on kypsytetty grillaamalla tai useinmiten höyryttämällä.

Ensikokemus paikkaan astuessa on vähän sekava. Ruoka tilataan tiskiltä myös muina kuin lounasaikoina ja ravintolasali on melko likainen. Joistain pöydistä ei ole puhdistettu edellisten ruokalijoiden jättämiä astioita ntai ruoantähteitä, joten ei liene ihme, että ensivaikutelma oli siellä McDonaldsin tasolla. Tosin sisustus on tyylikkäämpi, eli pisteet siitä. Hintataso tosin taas on selkeästi korkeampi, joten se siitä pisteestä. read more

Karhunpesän Wieninleike

Karhunpesän Wieninleike

Alppiharjun perukoilta, läheltä Linnanmäkeä löytyy Pihvipaikka Karhunpesä. Olen asunut sen lähellä viimeiset 14 vuotta, mutta siitä huolimatta en koskaan ole käynyt paikassa ennen tätä päivää. Tämä johtuu siitä, että paikka asemoi itsensä lounasravintoloiden kastiin ollen avoinna vain arkisin klo 10-14.30.

Toisaalta sisäänastuminen on kuin astuisi aikakoneeseen, sillä tämänkaltaisia ruokaloita on enää paikoissa joihin ei pääse ilman turvakypärää ja -takkia. Kaikkialla haisee rasvankäry, puolityhjässä lasivitriinissä komeilee yksinäinen salaattikulho odottamassa turhaan ostajaansa ja keskellä kassatiskiä on avattu voileviterasia, josta joku on käynyt kauhomassa rasvaa leivän päälle. Silmänräpäyksessä paikka vaikuttaa siltä, että täällä juodaan lounaan kanssa piimää ja ykkösolutta. Usein samaan aikaan. read more

Elmo Sport Bistron juustoburger

Elmo Sport Bistron juustoburger

Kuvauskeikka toi nälkäisen turistin ydinkeskustaan ja eilen saamani vinkki Elmo sport bistrosta piti käydä tarkistamassa. Paikan listalta löytyy sitä mitä urheilubaarista voi kuvitellakin, eli pizzaa, burgereita, sormisyötävää ja muutamia salaatteja. Erikseen mainittuna tarjolla on myös erillinen ”puuhiiligrillistä”-lista, jossa mm. entrecote ja rapuvartaita. Valikoimaa siis riittää, mutta hintataso yleisesti liikkuu ketjuravintoloiden tasolla.

Valitsin suosituksesta pekoni-juustoburgerin (15,50e) joka saapui pöytään tilauksesta 15 minuutin päästä ollessani ainoa asiakas. read more

Friends & Brgrs, tuo burgerimaailman väliinputoaja

Friends & Brgrs, tuo burgerimaailman väliinputoaja

Toisaalla ranskanperunagallupissa joku ehdotti Friends & Brgrsin ranskalaisia Helsingin parhaiksi ja tokihan se oli pakko käydä kyseenalaistamassa.

Listalta valikoitui cheese & onion -burger, ranskalaiset ja juoman sisältävänä ateriana (12,50e). Ravintolan toimintakonsepti perustuu jenkkiläistyyppisiin hakulaitteisiin, jonka saat kassalta tilauksen tehtyäsi. Laite surisee kun tilauksesi on valmis ja noudat sen itse keittiön luukulta.

Lähtökohtaisesti idea on toimiva. Ruoka tulee tuoreena suoraan keittiöstä ja keittiö voi tehdä annokset tilauksesta, jolloin hävikki on minimiaalista. Itseäni mallissa vieroksuttaa se, että ravintola ulkoistaa asiakkaalle yhden olennaisista tehtävistään, eli palvelun. Sanokaa mitä sanotte, mutta minusta on vanhettuani tullut äksy, mukavuudenhaluinen ja laiska. read more

Ravintola Carelian tartar-pihvi

Ravintola Carelian tartar-pihvi

Myönnän, muistan lapsena jostain sarjakuvalehdestä lukeneeni ruudun, jossa hahmo on tilannut tartarpihvin ja ihmettelee sitä hyljeksivästi. Muistan myös sen tunteen, jolloin nyrpistin nenääni ajatuksellekin raa’an lihan (tai kalan) syönnistä.

Siitä on hetki vierähtänyt aikuistuessa, mutta varsinaisesti ensimmäisestä tartar-pihvistä on vain yksi aikaisempi kokemus, eikä se ollut kovin hyvä. Tästä on aikaa kymmenisen vuotta. Neljä vuotta sitten eräs keittiömestari (kiitos vaan P.L.) hakkasi saaressa puukonselällä alle puoli tuntia aiemmin kauppahallista ostamaansa naudanlihaa litteäksi, ripsautti päälle vähän suolaa ja antoi sen maistettavaksi. Tajusin silloin, että kyse on enemmän lihan laadusta kuin kypsyysasteesta. read more