Ravintola Viisi Penniä

Ravintola Viisi Penniä

Tänään kohteeksi osui Viisi Penniä, tuolla vilkkaalla Mannerheimintien osuudella, joka ei ole tunnettu ainakaan hyvästä ravintolatarjonnastaan. Lähdin erikseen tuota kokeilemaan kahdesta syystä. Ensinnäkin siitä, että joku teistä lukijoista joskus kehoitti kokeilemaan paikkaa, muistaakseni jopa sen wienerleikettä (sellaista ei ole listalla) – ja toisekseen siitä, että päivä oli siihen mennessä ollut jokseenkin levoton, enkä kokenut saaneeni mitään järkevää aikaiseksi.

Listalta valikoitui lupaavalta kuulostava Urheilijan Leike (20e) jonka valitsin sen potentiaalisen ensivaikutelman, mutta myös wienerleikemäisyyden vuoksi. Paneroitu porsaanleike, ananasta (!) ja bearnaisekastiketta (!!!). Pyysin viimeisimmän erikseen, koska pohdin sen todennäköisesti muuttavan leikkeen mössöksi ja peittävän sen maun alleen. Ruokajuomaksi 0,5 virvoitusjuoma maksoi kätevän 4,70 euroa, jossa siinäkin on hitunen rahastusta.

Annos saapui pöytään 10 minuutissa, jona aikana ehdin katsella ympärilleni ja todeta ravintolan sisustuksen ja muun atmosfäärin olevan ihan miellyttävä ainakin omaan silmääni. Tämä olisi todennäköisesti juuri sellainen paikka, missä itse viihtyisin luvattoman paljon, jos se olisi taloyhtiöni alakerrassa.

Myönnän, olin 20 euron hintaisen porsaanleikeannoksen osalta jokseenkin latautunut ennakko-odotuksella ”jaksanko syödä kaiken”, mutta olin vähän pettynyt annoksen kokoon. Toisaalta tähän mennessä olen nähnyt jo monta minimalistisempaakin annosta isompaan hintaan, joten ei tämä nyt ihan katastrofi ollut. Ravintolan yleiseen hintatasoon nähden tämän olisi voinut kuvitella olevan isompikin, mutta ilmeisesti paikka ei kilpaile raksamiesannoksilla muutenkaan.

Leikkeen lisäksi annoksesta löytyy muutama purkkiananasrengas, erittäin kohtuulliset lankkuperunat ja tosiaan, erikseen pyydettynä bernaisekastiketta.Viimeisimmän kohdalla sitä kokeiltuani kävi kuitenkin todella mielessä, että mitäköhän ihmettä tämän kehittelijä on oikein ajatellut. Ylipäätäänkin kaikki kastikkeella tarjoiltavat leivitetyt leikkeet ovat rikos ihmiskuntaa vastaan, mutta että niitä pitää ehdointahdoin keksiä lisääkin? Eikö havaijinleike olisi vaan riittänyt ja bearnaisen voinut jättää keittiöön? Sinänsä kastike on ihan hyvää, mutta toimii lähinnä jos syöjä kokee leikkeensä olevan liian kuiva.

Sillä sitä se kyllä on. Itse idän usein vähän kuivemmasta pinnasta, sillä se tarjoaa myös rapeutta ja parempaa suutuntumaa, mutta tämä on aivan sillä rajalla, onko leikkeen pinta jo käristelty rasvassa takaisin korpuksi. Pinta on kuitenkin erittäin tasainen, eikä palaneita pintoja näy. Tästä syystä täysin syötävää kuitenkin ja kutittelee kivasti omaa kitalakeani – eikä makukaan aluksi ollut mikään hullumpi.

Niin. Aluksi.

Tämä annos nimittäin on ensimmäinen, joka on saanut kyseenalaistamaan oman arvostelukäytäntöni. Normaalisti kiinnitän huomiota annokseen kirjoitusta silmällä pitäen vain ensimmäisen noin 10 minuutin ajan ja sen jälkeen kiinnitän huomiota ihan milloin minnekin – tänään siinä sivussa sähköpostiani hoitaen ja hassuja meemejä feispuukista selaten siihen, että leike tuntui jo sitkeältä. Epäilin sen ensin johtuvan vaan jäähtymisestä, mutta kun pääsin viimeisiin paloihin, huomasin sen olevan vaan osaltaan raaka. Todennäköisesti se puolikas, mikä oli tuntunut sitkeämmältä, oli sekin pääosin raakaa.

Ja ei, vaikka pidänkin tartarista ja siisteistä sisäpossuista, on raaka possunleike aikalailla epämiellyttävien tarjoiltavien listalla. Toisaalta, jos bearnaisekastike olisi ollut lautasella sotkemassa kokonaisuutta, en ehkä olisi sitä koskaan huomannutkaan. Jokatapauksessa, syöminen jäi sikseen, mikä sinänsä oli harmi – koska vielä jäi vähän nälkä.

Uskon, että kyse on vain ihan vahingosta – kuten niin asia usein onkin, mutta tällaisesta herää kieltämättä kysymys. Kuinka vaikeaa on leikkeen kypsentäminen läpikotaisin? Kyseessä on kuitenkin täydellisen oikeaoppinen, ohueksi nuijittu tasainen leike, jossa 5/5 kullanruskea leivitys.

Ja silti. Raakaa possunlihaa.

Hirveän vaikea antaa Viidelle Pennille ja sen annokselle tämän kokemuksen perusteella mitään muuta arvosanaa kuin 1/5. Toisaalta annoksessa on kuitenkin potentiaalia, mutta myös hinta tuntuu annoksen yleiseen laatuun nähden ylihinnoitellulta. Viidentoista euron hintaisena (ja kypsänä) tämä olisi oiva lisä mihin tahansa baari-iltaan, mutta silloinkin bearnaise kannattaa ottaa jossain muualla kuin valmiina leikkeen päällä.

Ja ne ananakset voi laittaa vaikka pizzaan.

[vifblike btntype="html5"]