Kuulkaas Paavot, olen saanut tarpeekseni trendihakuisista ketjuravintoloista, joiden ”uusiutuminen” tarkoittaa muiden kopiointia (huonosti).
Tämä on tarina eräästä perjantai-illasta, jolloin keskiluokkaisesti tuttavapariskunnan kanssa päätimme lähteä illalliselle. Koska taannoisesta korruptioillallisesta oli käsiimme jäänyt myös S-ryhmän lahjakortteja, päätimme yrittää illallista Aleksanterinkadun VENN-ravintelissa.
Tiedusteluun pöytävarauksesta paikanpäältä tuli lyhyt ja ytimekäs viesti:
”Meillä ei voi tehdä varauksia alle kahdeksan hengen seurueille, suosittelen kuitenkin tulemaan paikanpäälle, istumapaikkoja löytyy useampia.”
Koska Helsingin keskustasta hyvän ravintolapöydän löytäminen perjantai-iltana puoli kahdeksalta on suhteellisen vaikeaa, päädyimme lopulta varaamaan pöydän Zetorista, jossa olimme käyneet vain viikkoa aiemmin. VENN kiinnosti kuitenkin siinä määrin, että päätimme käydä katsomassa paikanpäällä 15 minuuttia aiemmin, josko pöytää tosiaan löytyisi.
Astuessamme sisään, henkilökuntaa ei vähääkään kiinnostanut potentiaalisten asiakkaiden ilmaantuminen. Muutama baarimikko pyöri tiskin takana kiireisen oloisina ja tarjoilijoita ei näkynyt lainkaan. Lupauksen mukaisesti istumapaikkoja oli useampia, valitettavasti kaikissa niissä istui jo joku. Lopulta keskilattian paikkeilta löytyi parilla baarijakkaralla silattu ahdas pöydänpuolikas, johon asettauduimme. Koska kollektiivinen päätös kokeilla VENNiä luotettavan Zetorin sijaan jäi muutamaa minuuttia vaille Zetorin pöytävarauksen, yritin vielä netitse peruuttaa varaustani. Ei onnistunut – joten syyttäkää itseänne S-ryhmä ja kankeaa pöytävarausjärjestelmäänne ja -käytäntöänne.
Listalta löytyi alkupaloiksi perunalohkot ja piripirimajoneesia, sekä maxi chips & piparjuurimajoneesia, (3,50e / annos). Näistä ensimmäinen toimi kohtuullisen hyvin, mutta perunoissa olisi saanut olla enemmän rapeutta. Mausteita oli tosin hyvin ja majoneesi toimii näissä aina, joskin piripiriä olisi voinut olla ripauksen enemmän. Chipsit taas osoittautuivat melko tavanomaisiksi perunalastuiksi, joiden piparjuurimajoneesi taas toimi loistavasti.
Pääruoaksi valikoitui Kana-avokadolevy (13,70e), josta maksoin pari euroa automaattista ylihintaa ilman S-etukorttia. Pöytään saapui puolen tunnin päästä suhteellisen pieni levy/liuska/pizza, joka on ajatuksena nähty jo trendikkäämmissäkin ravintoloissa. Piz…. levyn pohja onnistuu olemaan samalla aikaa jauhoinen ja rasvainen – jossa täytteiden osuus on lähinnä mausteissa. Kautta linjan tuntemus on enemmän epäonnistunut focaccia kuin reilun mehevä pizza, mutta se ei ole tainnut olla edes tavoitteena teho-tuottosuhteen maksimoinnissa.
Kokonaisuudessaan VENN ei hirveästi loista millään osa-alueella, mitä nyt alkudrinkkinä tilattu whiskey sour oli täysin kelvollinen ja erottuu keskinkertaista parempana selkeästi edukseen. Tämän lisäksi ainoa ilahtumisen aihe on, että VENNin hinnoittelu ei ole aivan täysin karannut lapasesta. Sijainnin ja omistajapolitiikan huomioonottaen, hinnat voisivat olla neljänneksen kalliimpiakin – mutta älkää ottako tätä mainintana siitä, että ne olisivat nyt jotenkin edullisia tai ruoka hintansa arvoista.
Olen toki vuosien aikaan kohdannut paljon pahempiakin kokemuksia ja niihin verrattuna VENN toki on ihan kelvollinen paikka, mutta kohtasin tässä pahimmillani sen, mitä niin monet ketjuohjatut ravintolat tänä päivänä ovat. Persoonattomia, alimitoitettuja ruokaloita, joissa todellisesta innostuksesta palveluun, hyvään ruokaan ja asiakaskokemukseen ei ole lainkaan havaittavaksi asti.
VENNin ongelma on se, että se yrittää kovasti olla juomaravintola, josta saisi trendikästä ruokaa ja unohtaa sen, että sen pitäisi karistaa harteiltaan ABC-palvelukonsepti jossa riittää että ovet avataan päivittäin. Juomaravintolana paikan valikoimaan en ota sen enempää kantaa, mutta toki sellaisena on aina hyvä, että juoman lisäksi saa myös jotain muutakin kuin perunalastuja ja pähkinöitä. Ruokaravintolana VENN kuitenkin floppaa. Ei siksi, että sen ruoka olisi erityisen pahaa tai täysin epäonnistunutta, vaan siksi, että tästä kaupungista löytyy niin monta ravintolaa, jotka tekevät saman mutta vain paljon paremmin.