Oopperan Grilli

Oopperan Grilli

Helsingin yöruokakulttuurin yksi pitkäaikaisimpia ilmentymiä ovat eittämättä grillit, eli snägärit. Ne ovat katoavaa kansanperinnettä, joiden jonoissa on alunperin niin tapeltu kuin naitukin. Tälle vuosituhannelle saavuttaessa ne ovat entistä enemmän keskittyneet palvelemaan yön myöhäisiä kulkijoita.

Olin itse taannoin tuollaisella vierailulla eteläisissä kaupunginosissa, kun huomasin yöllä olevan vallan mukava kävelyilma. Siispä päätin kävellä Frank-matkan päinvastaiseen suuntaan ja sen loppumetreillä, eli noin kolmen aikaan yöllä – päätin pysähtyä Oopperan Lue lisää...

Birrificion Gin-makkarahodari

Birrificion Gin-makkarahodari

Ravintoloille on suuri ongelma peruuttamatta jääneet pöytävaraukset, josta syystä on ymmärrettävää että osa ravintoloista ei enää ota pöytävarauksia. Toisessa päässä se on kuitenkin asiakaspalvelua joka varmistaa pitemmältäkin saapuvien asiakkaiden luottamusta siihen, että palvelua ja ruokaa saa. Tänään tämän skippasi Levain Helsinki, joka klo 19 osoittautui täydeksi – vaikka henkilökunta puhelimessa oli ystävällisesti kieltäytynyt pöytävarauksesta ja vakuutellut, että tilaa varmasti löytyy.

Harmin paikka.

Tuiverruksessa ja pakkasessa tilan vapautumisen odottelu ei kuitenkaan kiinnostanut, joten suunnitelmista poiketen tänään illallisruokailu tapahtui Il Birrificiossa, jonka ruokalista on pitkälti nestemäinen. Kiinteämmistä vaihtoehdoista löytyy silti monenlaista erikoisempaa ja uskaliampaa mättöä, jossa itse kiinnitin huomiota paikan omaan hot dogiin. Koska ajatus helposti syötävästä taskuruoasta sointuu olutravintolan kanssa yksiin kuin nenä päähän – sai tällä kertaa isommat annokset jäädä sivuun ja Birri’s Hotdog (10e) tilaukseen. Tosin sen lisäksi pohdin ottavani myös paikan listalta Poutinea (10e), mutta jätin sen kokeilematta. Ehkä ensi kerralla?

”Hodari” kuitenkin yllätti heti pöytään tultuaan ja kertoi, että paikan keittiömestarilla on jos ei huumorintajua, niin ainakin mielikuvitusta. Pitkänomaiseksi möttöseksi odottamani patukka osoittautuikin (ilmeisesti) paikan oman hampurilaissämpylän väliin tungetuksi paksunomaiseksi makkarantumpiksi. Ei mikään paras alkulaukaus suhteelleni paikan hodarin kanssa, mutta hodari- ja hampurilaisfundamentalistisuuteni ei aivan vielä ollut valmis julistamaan fatwaa paikan yritelmälle.

Pienen uudelleenjärjestelevän alkuräpeltämisen jälkeen osoittautui ruokalistassa mainitun ”ginimakkaran” olevan nimensä veroinen. Maussa on yllättävän vahvasti ginin makumaailmaa – ja ennenkaikkea hyvällä tavalla (taustatietoa: vihaan giniä sellaisenaan). Tätä ryydittää erinomaisesti katajanmarjamajoneesi ja rosmariini, jotka tekevät kokonaisuudesta melko hobittimaisen kokemuksen.

Makkaran maku on todella erikoinen ja voin ajatella, että se jakaa mielipiteitä tehokkaasti. Itse pidin, kovastikin – ja tiedän luetella tuttavapiiristäni heti viisi ihmistä jotka jumaloisivat tätä käärylettä (he kaikki jumaloivat myös giniä). Burg…. anteeksi – HODARI itsessään tuntuu silti pettymykseltä vaikka se kokeiluna olikin mielenkiintoinen. Suurimpina syinä esimerkiksi täytteiden valuminen taskun pohjalle, mättöfaktorin katoaminen liian kikkailun taakse ja ylipäätään syntisen väärä rakenne. Ei tätä voi sanoa hodariksi. Tämä on hamppari makkaralla.

Ymmärrän kyllä kätevyyden käyttää samoja elementtejä monessa eri annoksessa, mutta oma toivomukseni Birrille olisi, että sama kokoonpano ja ainekset – mutta ohuempi ja pitempi makkara/nakki ja sen mukainen sämpylä. Silloin teillä on koossa erikoisempi hodari, mutta sitä edes voisi sanoa hodariksi.

Arvosanat:
”joo, kyllä mä oon jo sitä maistanut” -kokeiluna 4/5
Hodarina 1/5

Makkara ansaitsee kokeilunsa, mutta paikka tarjoaa sen maisteluun parempaa ”Gin Sausage” -annosta (17e).

Ravintola Suomenlinnan Panimo

Ravintola Suomenlinnan Panimo

Koska juhannuksena on mukava ajatella grillaavansa, nostan esille jo keväisen kokemukseni Helsingin parhaasta makkara-annoksesta. Kyseessä on Ravintola Suomenlinnan Panimon mausteinen Lammasmakkara-annos (19,80e), joka keväällä räjäytti tajuntani ja muutti mielipidettäni siitä, että onko makkara ylipäätään sopiva ruokalaji grillikioskia parempiin putkiin.

Toki, koko ravintola on rakentunut hienosti oluen ympärille, onhan ravintolasalin viereisessä huoneessa kokonainen oma panimo. Olen siis kiitollinen henkilökunnalle siitä, että sieltä sain myös suosituksen makkarasta ja sen sopivuudesta Wit-oluen kanssa. Erinomainen yhdistelmä, enkä edes juo normaalisti olutta.

Makkaran lisukkeina on haudutettua ohraa sipulin kera ja juureksia. Täydellisesti valmistettua ja täydellisen makuista.

Toki matka Kauppatorilta Suomenlinnaan on aina pieni vaiva, mutta tämän annoksen kanssa se kannattaa. Sydän sykkii tälle niin paljon, että 5/5 arvosana tuntuu vähäiseltä.

Hyvää juhannusta kaikille!