Helsingin yöruokakulttuurin yksi pitkäaikaisimpia ilmentymiä ovat eittämättä grillit, eli snägärit. Ne ovat katoavaa kansanperinnettä, joiden jonoissa on alunperin niin tapeltu kuin naitukin. Tälle vuosituhannelle saavuttaessa ne ovat entistä enemmän keskittyneet palvelemaan yön myöhäisiä kulkijoita.

Olin itse taannoin tuollaisella vierailulla eteläisissä kaupunginosissa, kun huomasin yöllä olevan vallan mukava kävelyilma. Siispä päätin kävellä Frank-matkan päinvastaiseen suuntaan ja sen loppumetreillä, eli noin kolmen aikaan yöllä – päätin pysähtyä Oopperan Grillille.

Mitä minä siihen sanoisin? Nälätti.

Luukulle saavuttaessa kypsempään ikään ehtinyt asiakaspalvelija katsoi pienestä ruudulta jotakin itämaista saippuaoopperaa ja söi itämaista katkarapuraksua. Tai mitä hittoja ne sellaiset pakkauslastujen näköiset, kämmenen kokoiset lastut ovatkaan. Pelkkä paikalle saapuminen ei irrottanut katsetta ruudulta, joten turvauduin klassiseen asiakaskikkaan.

Yskäisin.

Näinä aikoina ei olisi pitänyt, sillä asiakaspalvelija näytti hetken melko huolestuneelta. Otti kuitenkin katsekontaktin, jotta sain lausuttua tilaukseni.

Koska grilleillä on (koko ajan harvinaisemman) porilaisen lisäksi vain yksi aito annos, tilasin makkaraperunat (6,50e). Tietenkin ketsupilla, kurkulla ja sipulilla.

Annos saapui melko nopeasti, olinhan tilaushetkellä ainoa asiakas. Annoksen koko oli yllätys, mutta myös ranskalaisten laatu, sillä rapeat ohuet pakasteranskalaiset olivat erinomaisen suolaisia ja rasvaisia. Myös makkaran laatu oli perinteisen kehno ja epäilenkin sen olleen juuri sitä parasta, eli HK:n Sinistä. Myös ns. misoamiseen oli kiinnitetty huomiota, sillä kaikki ainekset oli jo valmiiksi annosteltu ennen niiden kypsentämistä, joka toimikin lopulta asiakkaan eduksi nopean tarjoilun kautta.

Olin oikeastaan aika yllättynyt annoksen laadusta, sillä vaikka makkaraperunat ovat yksi simppeleimmistä grilliruoista, oli kaikkiin ainesosiin valittu juuri sopivan huonot osat. Mausteista ketsuppi ja kurkku olivat tavanomaisia, mutta tuore sipuli on aina se ainoa oikea vaihtoehto – ja tässä tapauksessa se oli sopivan tuoretta ja makeaa. Oopperan grilli ei ole selkeästikään hipsteröinyt annoksiaan tunkemalla joka paikkaan avokadomajoneesia ja korianteria, vaan kunnioittaa klassista snägäriperinnettä.

Vaikka asiakaspalvelussa on toki klassisen koulukunnan tylyyttä ja välinpitämättömyyttä, sitä jotenkin kaipaisi itsensä astetta tervetulleemmaksi. Toisaalta – kuten sanottua, näihin koppeihin kuuluu se aamuyön ”haistapaska”-asenne, kunhan tuote on kunnossa.

Ja täällä se on. 3/5

(snägärikokemuksena 4/5)