Tämä tarina alkaa samalla tavalla kuin monet muutkin vastaavat: ”Olin eräänä päivänä etsimässä lounaspaikkaa…”.
Googlesta selailun sijaan, tällä kertaa kuitenkin olin laittanut edellisellä kerralla Kampissa vieraillessani merkille, että yläkerran paraatipaikalle oli avannut uusi, mielenkiintoisen nimen omaava ravintola – The Souk. Nimihän tarkoittaa arabiaksi kauppapaikkaa, toria, basaaria – mikä on aina lähellä omaa sydäntäni, mutta samalla se antaa lupauksen välimerellisistä mauista.
En muista, mikä paikka ennen Soukia samassa liiketilassa toimi, mutta lounasajan loppupuolella paikan lähes jokainen pöytä on varattu. Ei tosin kovin tehokkaasti – useimmat naisten toimesta, jotka ovat parkkeeranneet lastenvaununsa kulkuväylille tai pöytien väliin – tai jostain syystä vain jalkojaan lepuuttavien, kännykkäänsä näpläävien ihmisten toimesta.
Lounaslista, joka käsittää kolme annosta, vaikuttaa yllättävän kotimaiselta ja suoraansanoen – tylsältä. Valitsen lohen perunoilla (18e), joka vaikuttaa annoksista turvallisimmalta. Nälkä on, enkä ole tullut pelkästään kokeilemaan. Toivon vain jotain vastinetta rahoilleni tyytyväisen keskikehon muodossa.
Paikan noutopöytä kiinnittää huomion ensimmäisenä. Se nimittäin on iso ja omaa melkolailla hyvän läpileikkauksen kylmiin meze-henkisiin ruokiin. Tosin esim. leipätason osalta näyttää siltä, että heinäsirkkalauma olisi hyökännyt siihen. Tasolla on enää muutama, kovaksi kuivunut ja vähän sinnepäin kohdallaan oleva viipale.
Annos saapuu noutopöydässä käynnin jälkeen nopeasti ja osoittautuu odottamattoman pieneksi, mutta riittäväksi. Lautasella on viipale lohta, kolme perunaa ja sipaisu omenamajoneesia – joiden päälle on ripoteltu reilusti persiljaa. Näistä lohi on varsin tavanomaista, jopa mitäänsanomatonta – mutta myös virheetöntä. Maustamista olisin toivonut enemmän, mutta annoksen varsinainen herkku löytyy majoneesista – joka on loistavaa. Hyvä esimerkki todella simppelistä lisukkeesta, joka parantaa helposti koko annoksen makua – niin perunoiden kuin lohenkin.
Lounasseura saapuu hiukan myöhässä ja tilaa itselleen pasta carbonaran, joka osoittautuu ylikypsäksi. Itse kommentoin ohikiitävälle tarjoilijalle, saisinko leipää. Tarjoilija tuo aiemmin leipätasolla näkemäni jäännökset siististi lautaselle aseteltuna. Aiemmin näkemäni ajatus osoittautuu todeksi, tapenadella ja muilla tahnoilla koristellut leipäpalat ovat kuivia ja kovia. En tiedä onko tämä jokin uusi välimerellinen trendi, mutta omaan suuhuni vaikuttaa siltä, että tässä yritetään torjua ruokahävikkiä syöttämällä asiakkaille vanhaa leipää.
Kokonaisuutena The Souk on valitettavasti pettymys. Ruoka ei yllä sen hinnan tasolle ja vaikka siinä ei ole oikeastaan mitään vikaa, on hintataso valitettavasti liian korkea sen tarjontaan nähden. Noutopöydän ruoat ovat kiinnostavia, mutta nekään eivät riitä kattamaan isoa väliä joka hinnan ja kokemuksen välille asettuu – lyhyesti, annoksen hinnassa on kolmannes liikaa, joka arvatenkin johtuu liikepaikan vuokrapaineesta.