intialainen

Narayan’s

Narayan’s

Kun joku ehdottaa intialaisen ruoan syömistä, ensimmäisenä tulee mieleen kotiinkuljetettu, läheisestä ravintolasta kuljetettu annos, joka maistuu aina samalta. Hyvää, mutta mielikuvituksetonta. Jostain syystä ainakin itselleni intialaista ravintolaa ei ikinä ajattele vakavasti otettavana vaihtoehtona illanviettoon.

Ennenkuin nyt.

Hakaniemen Toiselle Linjalle on nimittäin avautunut Narayan’s liiketilaan, jossa oli aiemmin ravintola Olkkari.

Vastaanotto on lämmin ja juuri avautunut ravintolasali on tyhjä. Tarjoilja ohjaa hyvin ystävälliseen sävyyn paikan valoisimpaan pöytään, mikä käy itselleni vallan mainosti. Koska odotan edelleen seuraa, ilmoitan tästä jo alkuvaiheessa, tilaan Negronin (15e) odotusjuomaksi ja mainitsen myös, että minun ja seuralaiseni pitäisi olla muualla tunnin päästä. Tarjoilija mainitsee edelleen ystävällisesti, että he ottavat asian huomioon.

Hetken päästä seuralaiseni saapuu ja pääsemme tilausvaiheeseen. Tähän mennessä negronini on jo tullut ja osoittautunut erinomaiseksi. Jokin pieni ero siinä kuitenkin totuttuun on, sillä maistan maussa tavallista enemmän raikkautta ja makua, jota voisin luonnehtia kaneliseksi (jota siinä ei kuitenkaan ole). Lista mainitsee juomassa käytetyn camparia, joten syypää pieneen (mutta miellyttävään) sivumakuun lienee käytetty vermutti. Tätä en kuitenkaan tutki sen enempää, joten syypää saattaa olla myös eteistilassa käytetyt suitsukkeet, joiden melko voimakas tuoksu on päässyt vaikuttamaan makuhermoihini. read more

Kallio , , ,

Indian Express Kallio

Indian Express Kallio

Kotiseutujeni pahin spämmiroskaaja, Pizzeria Vivi heitti henkensä joskus viime vuoden puolella ja hirveässä kiireessä oli pakko/mahdollisuus kokeilla sen paikalle tullutta Indian Express -nimettyä kuppilaa.

Paikka ei sanottavammin höngi mitään ainutlaatuista intiahenkeä, vaan interiööri on aivan tavanomaisen pizzaputkan jäljiltä. Melko ahdas tilaustiski ei houkuttele tilaamaan, mutta hämmästyttävää kyllä, asiakaspuoli vaikuttaa ihan valoisalta ja viihtyisältä.

Lista on ravintolagenrelle tavanomaisen laaja, käsittäen oikeastaan kaikkea mahdollista kebabeista pizzan kautta intialaiseen. Useinmiten, varsinkin etnisissä ravintoloissa tämä indikoi sitä, että mitään listan annoksista ei osata oikeasti tehdä hyvin.

Tilasin perinteisen kukhurako korman, eli kanaa jugurttitomaattikastikkeessa, jonka valmistusaika oli noin 10 minuuttia. Olosuhteiden pakosta tein harvinaisen päätöksen ja vein sen päivän työpaikalleni ja päätin nauttia ruoan töiden ääressä.

Ja se oli virhe.

Paketin sisältä nimittäin paljastui kanaa currykastikkeella. Täysin väärä annos siis, jonka möhliminen keittiössä vaatii melko raakoja kommunikaatiokatkoksia.

Normaalisti ravintolassa olisin moisesta reagoinut, mutta kun tilanne vaati nopeaa absorbointia, ei muuta vaihtoehtoa ollut kuin ahtaa pöperö käkättimeen.

Ja tottatosiaan, annos oli napalminkuuma vielä syöntipaikallakin, mutta myös riisiä oli annoksessa reilusti. Itse kana oli leikattu suuriin paloihin ja maustettu sopivan tulisesti. Valitettavasti itse liha oli ajoittain sitkeää, joka viittaa vähän pakastettuna kypsentämiseen.

Itse olen erityisen innostunut intialaisesta ruoasta aina sen naan-leivän vuoksi, mutta tämä annos oli tältä suhteelta ehdottomasti pohjanoteeraus. Leipä on paitsi pilkottu pieniin neliöihin, myös huonointa mahdollista – todennäköisesti pizzataikinasta leivottua ”leipää”. Jopa kaupan tyhjiöpakattu valmisnaan olisi ollut parempaa ja kun näin on, pitäisi tilanteeseen puuttua viranomaiskeinoin.

Mielikuvituksettomasti nimetty Indian Express tarjoaa mielikuvituksettoman matkan, jonka kokemuksen laatu ei juuri päätä huimaa. Se ei kuitenkaan ole täysin kelvotonta, mutta mokat ruoan tekemisessä pudottavat sen valitettavasti 1/5 luokkaan.

Kallio , , ,