Puolittaisen vapaapäivän puitteissa oli läppärinomadina kaupungilla liikkuessa tarkoitus lähteä käymään Ravintola Hiedassa Hietalahdessa. Poukatessani paikalle viiden jälkeen huomasin sisätiloissa olevien asiakkaiden olevan paitsi runsaslukuisia, myös odotettua hipsterikeskeisempiä. Kymmenen sekunnin päättelyn (ja noutopöydästä järjestetyn skumppatarjoilun) perusteella huomasin paikassa olevan yksityistilaisuus. Pieni nyanssi, josta ravintola kuin ravintola voisi aina ilmoittaa vähintäänkin FB-sivuillaan, ellei koko sosiaalisessa mediassaan. Säästyisi kaltaisteni plebeijien sisääntunkeutumiselta kesken bileiden.

Koska suunnitelmani meni vituiksi, päädyin naapuriin muuttaneeseen ”alkuperäiseen” Salveen, joka aiemmin viime vuonna onnistui vakuuttamaan tarjonnallaan. Viiden jälkeen tämä S-ryhmän merimieskapakka oli sen verran täynnä että ikkunapöytää pyytäessäni päädyin kuitenkin mukavasti merimieskapakkamaisesti keikkuvaan pöytään. Tarjoilija toi ruokalistan heti, mutta ei voinut ottaa tilaustani vaikka tiesin jo etukäteen mitä otin. Hetken päästä tuli kuitenkin takaisin ja muisti ainakin juomatilaukseni.

Koska tällä kertaa en avoimesti liikkunut kameran kanssa paikanpäällä, odotin lopputulokselta rehellisempää tilaa Salven tarjonnasta. Tai voisiko sanoa, että pelkäsin sitä jopa.

Lopputulos saapui pöytään 10 minuutin sisällä tilauksesta. Ensivaikutelmaltaan ihan tavanomainen leike, mitä nyt perinteiseen schnitzeliin verrattuna melko pieni. Jokun schnitzelnazin mielestä wienerleikkeen läpimitta kun pitäisi olla noin 30 senttimetriä.

Ensivaikutelmaltaan annos on kuitenkin keskiarvoa hiukan parempi. Jättimäinen sitruunakiekko tosin saa näyttämään leikkeen kuin leikkeen tavallista pienemmältä, mutta ainakin anjovista on tarpeeksi, kuten myös kapriksia. Perunamuussi taas katoaa itse leikkeen alle, mutta se kertoo enemmän muussin määrästä kuin itse leikkeen koosta.

Ensipuraisu leikkeeseen tuntuu hiukan kostealta ja odotusarvona ollutta pintapuolista rapeutta ei näy eikä kuulu. Onneksi sentään leikkeen paistamisessa ei ole menty överiksi – paikassa kun paikassa kannattaa vilkaista leikkeen kääntöpuolelle, sillä niissä on niin helppo piilottaa annokseen vahingossa hiiltynyt puoli alaspäin.

Pohjimmiltaan Salven wieninleike on kevyt 2,5/5. Aika perustasoa, ei suuria katastrofeja, mutta ei oikein myöskään mitään mistä olisi erityisen tyytyväinen. Pintarapeus puuttuu ja leike vaikuttaa paikoin jopa vettyneeltä. Suurin ongelma on kuitenkin itse annoksen maku. Leike itse on mitä on eikä siltä kukaan suurta makuelämäystä odotakaan. Kapriksia ja anjovista on mahdoton saada epäonnistumaan, mutta annoksen varsinaista taitoa vaativa asia – eli perunamuussi on koostumukseltaan hyvää, mutta mautonta. Tuntuu kuin muussista olisi jäänyt jokin ainesosa puuttumaan.

Hinta ”kruunaa” annoksen, 21 euroa tästä on neljänneksen liikaa.