Aikanaan kun tämä blogi otti täysin ensiaskeliaan, pidin Vallilan teollisuusalueen keskellä olevaa Bitesia kevyesti yhtenä Helsingin TOP3-burgeriravintoloista. Mutta sitten tapahtui jotain.

Muutaman pettymyksen jälkeen käynnit loppuivat, koska parempia ja paremmin saavutettavissa olevia ravintoloita oli. Omalta kohdaltani Bites jäi unohduksiin ja sinne keskinkertaisuuden hämäriin. En välillä edes olisi tiennyt sen olevan olemassa.

Ensimmäisenä koronakesänä kävin Hämeentiellä olevassa Beerger-ravintolassa, joka sittemmin lopetti toimintansa. Tänä syksynä kävin samalla paikalla olevassa Ravintola Hämeentiessä ja huomasin sen oven yläpuolella pienen ”Bites Burgers”-otsikon.

Koska oli myöhäisen iltapäivän lounasaika, valitsin listalta viikon burgerin, jossa luvattiin melkoinen määrä täytteitä. Aurajuustoa, Monterey Jack -juustoa, pekonia, dijon-majoneesia, punasipulia ja salaattia. Olen aina ollut yksinkertainen mitä tulee burgereihin, mutta kuusi täytettä pihvin lisäksi tuntui jo siinä vaiheessa vähän ylimitoitetulta.

Annos valmistui viidessätoista minuutissa. Ja kun sanon, että valmistui sen sijaan että se olisi saapunut – niin paikassa on käytössä pahamaineinen summerilätkä. Sen suristessa kävelin kohti keittiön tiskiä ja puolivälissä joku oli jo tuomassa tarjotintani kohti.

Jos ravintolassa on kolme asiakasta (joista kaksi on jo saanut ruokansa) olisiko hyvä hetki luopua summerista muutenkin? Ravintoloissa olisi hyvä hetki harkita pientä tilannetajua, varsinkin hiljaisina iltapäivän tunteina.

Annos oli ensivaikutelmaltaan näyttävä ja tuntui että vanhat muistikuvani Bitesin yksinkertaisista ja yhden käden kanssa syötävistä burgereista katosivat samantein. Lounasburgeriksi annoksella on nimittäin kokoa ja näköä riittämiin. Näkymää hallitsee reilu seesaminsiemenillä koristeltu sämpylä ja välistä tursuava kakofonia kaikenlaista täytettä. On punasipulia, salaattia, juustoa ja jostain välistä pilkottaa myös pihvi. Ja ellei tämä riittäisi, niin annokseen mahtuu myös ranskalaiset ja ylitsetursuava määrä talon majoneesia.

Kakofonia hallitsee myös burgerin koostumusta. Ensipuraisu on sekava ja makuja tulvii kaikilta suunnilta, mutta ne eivät tunnu olevan tasapainossa. Aurajuusto työntää edeltään Monterey Jackin ja pekoni maistuu taustalla voimakkaana. Punasipuli ja varsinkin salaatti ovat auttamatta altavastaajan roolissa ja olisivat voineet puuttua burgerista kokonaan. Salaatti on vielä kaiken lisäksi vielä täysin jääkaappikylmää, joka tuntuu puraistessa selkeästi muista erottuvana kerroksena. Kaiken lisäksi jokin kokonaisuudessa maistuu todella kitkerältä, aivankuin salaatissa olisi seassa myös punasalaattia.

Bitesin burger on tällaisenaan häiritsevä. Se on teknisesti moitteetta toteutettu, mutta tuntuu että paikka on sortunut täysin turhaan kikkailuun. On mahtavaa toki, että burgereissa pyritään erottautumaan runsaudella, mutta kun unohdetaan maku – ollaan hakoteillä.

Mitä tulee burgereihin, olen puritanisti. Mielestäni burgerin pitää olla syötävissä yhdellä kädellä, mutta myös sen makujen pitää täydentää burgerin pihviä. Tässä tapauksessa sitä ei tapahdu. Liian monta elementtiä saa kokonaisuudesta sekavan ja kun yksikään elementti ei ole johtavassa asemassa (mitä pihvin pitäisi olla), niin lopputulos on kaaos.

Hyvä kysymys kuitenkin on, onko Bitesin lounasburger kuitenkin hintansa arvoinen?

On ja ei.

Se on runsas ja erottuu jo massallaan monesta muusta vastaavasta lounastarjouksesta. Niille, jotka arvostavat lounasbulkkauksen mahdollisuutta, Bitesin lounasburger saattaa olla juuri oikea valinta. Mutta omasta mielestäni maku ei nyt kohdannut ja niin kauan kun lounas kuuluisi olla myös makunautinto, ei Bitesin annos aivan nyt kohtaa tarvetta.

Tästä syystä, Bitesin burger asettuu parhaimmillaankin keskiluokkaan. Teknisesti moitteeton, mutta tuntuu kuin kukaan ei olisi miettinyt lainkaan kokonaisuuden makua. Arvosana 3/5.