Kävin yli vuosi sitten Juttutuvassa testaamassa paikan wieninleikettä osana laajaa wieninleikevertailuani ja kokeilu päättyi pettymykseen. Ei siksi liene yllätys, että en riemastunut kuultuani Juttutuvan schnitzel-viikoista, jotka alkoivat nyt vuoden 2019 alusta. Juttutupa mainostaa saksalaista keittiömestariaan ja laajaa schnitzel-listaansa, josta löytyy mm. wieninleike.

Ystävällinen palvelu saatteli minut Juttutuvan tiskillä tilaamaan juuri sen minkä halusin (18,50e) ja pöytään se saapui 20 minuuttia tilauksesta. Hiukan venyvä toimitus siis, mutta aluksi käyty pienimuotoinen sekaannus siitä, voiko keittiö tehdä sen selkeästi halvemmalla samaan aikaan lounaslistalla olevasta havaijinleikkeestä, aiheutti hiukan viivästystä. Vastaus kuitenkin oli: ei voi. Paikan teemaviikkoihin kuuluva leike on nimittäin vasikkaa ja lounasleike possua – ja pahoin pelkään, sen tason pystyisin päättelemään maistamatta.

Annos kuitenkin on yllättävänkin komea – tosin positiivinen reaktio siitä on peruja matalista odotuksistani. Leikkeen pintakäsittely on tasainen, mutta varsin ohut – kuohkeanrapeasta wieninleikkeen kuoresta ei ole hajuakaan ja siitä puhuttaessa nuuhkaisu antaa jo esimakua siihen, mitä tuleman saattaa. Niin tuoksussa kuin maussakin on vahva vivahdus suolaiseen voihin, sitä on sen verran reilusti, että oikeastaan muuta makua ei leikkeestä irti saa. Liha tosin on hyvälaatuista ja leikkeen nuijinta on sopivan tasainen – mutta makua dominoi vahvasti voi.

Makua olisi voinu tasata perunamuussi, mutta annokseen on valittu puikulaperunasalaatti, joka itsessään on askel monesti nähtyjä ranskalaisia tai muussia autenttiseempaan suuntaan, mutta henkilökohtaisesti olisin toivonut paistettuja perunoita pekonin ja sipulin kanssa. Kyseessä on kuitenkin täysin henkilökohtainen preferenssini ja Juttutupa suorittaa perunasalaatin varsin onnistuneesti.

Salaatin lisäksi annoksessa piilee leikkeen alla runsaasti vihanneksia (joiden kypsyysaste on tällä kertaa jopa prikulleen oikea) ja jopa annoksen pakollinen sitruuna on leikattu lohkoksi. Anjovis on hyvälaatuista, mutta sitä on valitettavan vähän – ja leikkeen päältä löytyy jättikapriksia, jotka eivät koskaan ole olleet suosikkejani. Jos niitä ei halua käyttää, löytyy tosin perunasalaatista pienempiä jonkin verran.

Kokonaisuutena, Juttutuvan wieninleike on mennyt aimo harppauksen vuoden takaisesta pidemmälle ja toivoisin, että ainakaan aiempaan ei enää palattaisi. Kokeiltu leike on hyvä, mutta tärkeimmissä osin, eli leivityksen tekemisessä ja maussa on menty sen verran vinoon, että annosta ei voi sanoa onnistuneeksi. Maussa on aivan liikaa voita ja kuorrutus itsessään – eli sen rakenne on pettymys. Pienellä lisätyöllä tästä on mahdollisuus saada erinomainen annos, joka kamppailisi helposti kaupungin parhaiden leikkeiden saralla. Nyt se kuitenkin hukkuu keskinkertaisuuden varjoon, jossa harva on siihen erityisen pettynyt, mutta kukaan ei näe siitä myöskään päiväunia. 3/5