Tokoinrannan Il Gabbiano

Tokoinrannan Il Gabbiano

Espoolaisten maihinnousua hipsteröityneeseen Kallioon on pelätty viimeiset vuodet, mutta nyt se on sitten tapahtunut kun Sellon ravintolan lisäksi IL Gabbiano avasi toimipisteen myös Pirittan paikalle Tokoinrantaan.

Paikka tarjoilee puhdasoppista italialaista ruokaa – ainakin ilmoituksensa mukaan, joten tottakai paikka piti laittaa välittömästi testiin. Siispä yksinäisen lounasmatkailijan tie vei tänään puiston keskelle Tokoinrantaan.

Piritta on äärimmäisen kaunis paikka, mutta jostain syystä todella harvoin käyty. Osittain siksi, että kun terassimenoa tarvitsee, se on liian usein täynnä – ja kun ei, ei paikalla usein ollut muuta tarjottavaa. Tästä syystä italialaisen ravintolan tulo paikanpäälle ei ole huono ajatus, sillä sille Kalliossa on todellakin tilaa.

Koska oli lounasaika, ei aikataulu tai tarjonta antanut myöten laajemmalle kokeilulle, mutta listalta silti löytyi kiinnostava ”Risotto con pollo e curry” – eli risotto kanan ja curryn kanssa (10e).

Lounasperinteiden mukaisesti Gabbianosta tilataan annokset tiskiltä. Henkilökunta on pukeutunut siististi, mutta sen ja yleisen sisustuksen ristiriita ABC-myymälän mieleentuovan kahvilatiskin kanssa ei tunnu oikein toimivan. Myöskään esilläoleva juomavalikoima ei hirvittävästi indikoi, että lounasruokalijoiden nesteytyspuolta oltaisiin sen enempää ajateltu – vihreänä hohtava smurffilimu ei houkuttele. Asiakaspalv…. anteeksi, rahastustilanteessa myöskin palvelu on ilmeetöntä, mutta asiallista. Tosin unohdetaan täysin kertoa salaattipöydän kuuluvan lounaan hintaan. Tosin sen kaaosta vilkaistuani en ole siitä lainkaan pahoillani.

Ruoka saapuu kuitenkin pöytään 10 minuutissa ja annos on kuorrutettu parmesanmurulla, joita näön vuoksi oli heitelty myös lautasen reunoille. Sekunnin ajan luulin saaneeni lautaselleni kukkakaalin ja haarukan työntäminen kokkareeseen myös korosti tätä. Risotto on nimittäin todella tiivistä.

Ensivaikutelma Gabbianon risotosta avautui hämmästykseen, sillä tuntuma oli ensin kuin raa’an uunipuuron. Joustavuutta ei juuri ole, kimpale todennäköisesti pysyisi lautasella jos sen kääntäisi hetkeksi ylösalaisin.

Maussa on hyvin reilu kermainen curryn maku ja riisi itsessään on sopivan al dente. Maussa ei juuri italiaa tunnu ja kaikenkaikkineensa suutuntuma tuo mieleen kouluruokailun kanaviilokin. Ei pelkästään lievästi erikeepperimäisen tuntumansa vuoksi, vaan myös siksi että luvattua kanaa saa etsiä lautaselta tosissaan. Kyllä sitä siellä lopulta on, mutta lounasannoksissa kanan määrää on ilmeisesti vähennetty. Toivottavasti ainakin, sillä täysihintaisena päivällisannoksena tämä tuntuisi ryöstöltä.

Vaikka vaikutelma annoksesta ei ole kovin mairitteleva, jää paikasta eniten mieleen melko heikko palvelu. Se on kylmän asiallista, mutta pöytäliinoissa on tahroja, pientä epäsiisteyttä on havaittavissa ja asiakasta ei juuri tunnuta ottavan huomioon. Tässä kuitenkin arvioidaan pelkkää ruokaa ja sellaisena se on 2/5 arvoinen. Ehdottomasti annan paikalle kuitenkin uuden mahdollisuuden, mutta seuraavan kerran annokseni tulee listalta ja ei ole ainakaan risottoa.