Maizi’s

Maizi’s

Viimeiset seitsemän kuukautta asuttuani Marokossa, palasin kotiin ja lupasin itselleni mennä tähän ravintolaan mahdollisimman nopeasti. Olin muutamaa kuukautta aiemmin lukenut Helsingissä avautuneen uuden marokkolaisen ravintolan ja ennakkotiedoissa nostettiin esiin ennenkaikkea autenttisuutta.

Autenttisuus on ravintola- ja ruokakulttuurissa erikoinen keksintö. Se on tottakai itseisarvo kun puhutaan ruokakulttuurin tuomisesta kokonaan toiseen maahan. Hyvin usein sitä kuitenkin muuttaa raadollisesti kaksi seikkaa. Aitojen raaka-aineiden saanti ja paikallisten makutottumukset. read more

Ravintola Helikanin wieninleike

Ravintola Helikanin wieninleike

Black Fridayn kunniaksi yksittäinen ruokamatkailija kiihdytti bensiiniä ryystävän ratsunsa kohti Itä-Helsinkiä ja huomasi epäluulonsa heräävän, kun kukaan muu Vuosaaren siltaa iltapäiväruuhkassa ajaneista ei kääntynyt Rastilaan kohti Ravintola Pizzeria Helikania.

Itse paikka on ensivaikutelmaltaan keskimääräistä kebazzeriaa selvästi siistimpi ja tyylikkäämpi. Saavun paikalle selkeästi hiljaisen perjantai-iltapäivän harvinaisena asiakkaana ja havahdutan tiskillä lehteensä syventyneen asiakaspalvelijan. Säikähdyksestä toivuttua, palvelu on ystävällistä ja rempseää – ja vaikka juoma unohtuukin ensin lyödä kassaan, varsin ammattimaista.

Tilaan wieninleikkeen (11e), joka ei liene kenellekään tätä lukevalle tule yllätyksenä. Hetken päästä keittiöstä kantautuu innokasta älämölöä ja vielä innokkaampaa nuijanhakkausta. Annos saapuu pöytään alle 10 minuutissa.

Pintapuolisesti annos näyttää hyvältä. Kokoa on annoksella reilusti ja leikkeen paistopinta on kerrassaan hyvännäköinen. Lisukkeiksi valikoitui ranskalaiset, sillä sen enempää muusia kuin paistinperunoitakaan ei ole saatavilla. Mainittakoon, että ranskalaiset on hyvin (valmis)maustettu ja niiden rakenne on sopivan rapea. Lisukkeena löytyy myös salaatti, joka on hiukan mitättömän tuntuinen. Sitruunaviipale on tavalliseen tapaan liian paksu, anjovis yllättävän napakka ja kapriksia riittävästi.

Itse leike on hiukan kahtiajakoinen. Possusta valmistettu leike on paikanpäällä nuijittu (tai sitten minut on paljastettu ja keittiöstä kantautuneet äänet olivat vain taitavaa naamiointia) ja sen leivitys on baarileikkeeksi erittäin hyvin onnistunut. Pinta on tasaisesti ruskistunut, tosin alapuolelle on klassisesti kokin toimesta piilotettu ne hiukan hiiltyneet osat. Mistään hiilen mausta ei silti puhuta, sillä leivityksen maku on kohdallaan. Sitävastoin annoksen ehdottomasti suurin ongelma on leikkeen riittämätön nuijiminen.

Paikkapaikoin leike on tuplasti liian paksu, joka valitettavasti vie huomiota onnistuneesta leivityksestä ja siihen varastoituneen rasvan ja suolan symbioosista. Pienellä korjauksella tässä voisi olla oman hintaluokkansa ehdoton ykkönen, mutta nyt se jää suoraan keskikastiin. Hinta-laatusuhde nostaa sen silti siinäkin korkealle, sillä annos kamppailee (ja voittaa ne) kevyesti useimpien lähempänä 20 euroa olevien ravintola-annosten kanssa.

Helikan on tällaisena annoksena oman alueensa varteenotettava winkkaripaikka, mutta pienillä viilauksilla annoksesta saattaisi tulla sellainen että vähän kauempaakin kannattaa tulla käymään. Hinta-laatusuhteella ratsastaen vahva 3/5.

Chicos’n Korean Burger

Chicos’n Korean Burger

Sattuma vei allekirjoittaneen tänään Vuosaareen, tuohon pääkaupunkimme itäiseen helmeen. Siellä tarkemmin Chico’s Vuosaari-ravintolaan, jossa ilmaistuani hampurilaisfundamentalismini ja sen myötä preferenssini helposti (=käsin) syötäviin burgereihin, ehdotettiin minulle listalta löytyvää Korean Burgeria.

Korealaisuus ja burgerit eivät yhdisty omassa maailmassani täysin sujuvasti toisiinsa. Toki sielläpäin maailmaa varmasti burgereita syödään yhtälailla, mutta ymmärtänette mitä tarkoitan.

Annos tuli lounasajan loputtua nopeasti, alle 10 minuutissa ja tarjoillaan varsin nätissä kokonaisuudessa. Briossisämpylän välistä löytyy salaattia, taiteltu jauhelihasta tehty burgerlehtipihvi, pikkelöityjä kurkkuja ja kimchiä. Kaiken tämän lisäksi vielä korealaista BBQ-kastiketta.

Anteeksi nyt, kun sanon, mutta en ikinä olisi yksikseni tällaista valikoinut listalta. Vaikka ainesosat kuulostavat loistavalta – ne kuulostavat sitä kaikki erikseen eikä yhdessä burgerissa. Kaikenlisäksi ”burgerlehtipihvistä” tulee ensimmäisenä mieleen ABC-ketjujen taannoinen lehtipihviskandaali, mistä ei sen enempää.

En tosiaan tiennyt mitä tältä oli lupa odottaa, mutta ensipuraisulta burgerin maku lähinnä hämmensi. Maussa on makeutta, siinä on kirpeyttä ja ennenkaikkea – taiteltun maton näköinen ”pihvi” burgerin välissä tuntui ja maistui todella hyvältä. Briossisämpylä maistui siltä miltä pitääkin ja kimchi-kurkkuyhdistelmä toimii mainiosti.

Fundamentalismini kieltää minua edelleen puhumasta tästä hampurilaisena, mutta kaikenkaikkiaan tämä oli todella hyvä elämys. Kokemukseni korealaisesta ruoasta (kimchiä lukuunottamatta) on melko vähäistä, mutta ei liene väärin todeta, että tämä oli oikein hyvä ja maistuva burgeriannos – edusti se korealaista keittiötä taidolla tai ei.

Kokonaisuutena hintaansa (17e) nähden vahva suositus, 4/5.