Ravintola Loiste

Ravintola Loiste

Muistan Sokoksen yläkerran ravintolatilan kahdesta asiasta. Vajaat 20 vuotta sitten kaverini pyörtyi sen hissiin ja aiheutti kaikille mukanaolleille melkoisen säikähdyksen ja toisekseen, muistan sen ammoisesta nimestään ” Vaakuna 10th Floor Restaurants ” – tuttavallisemmin ”kymppikerros”.

Sittemmin paikka on jäänyt pahasti unholaan ja sen ympärillä liikkuu korkean tuoppihinnan ja kauniiden kesänäkymien airut. Olen toki tiennyt paikan tarjoilevan edelleen ruokaa nykyisellä Loiste-nimellään, mutta muuten sen asettuvan vähän väliinputoajan rooliin. Keskitason pömpöösi olemus ei tunnu sopivan oikeastaan mihinkään tarpeeseen – se ei tunnu rehelliseltä ruokalalta, mutta ei myöskään tunnu oikealta fine diningilta S-etukortteineen. Itse ärsyynnyn aivan liikaa pelkästään asiakaskorttien eduista ja kun huomaan shampanjapullon olevan 30 euroa edullisempi kortinomistajalle, jään miettimään kuinka paljon katetta siinä todellisuudessa on.

Vastaus. Noin 600%.

Toki jostain ravintolakorporaatioidenkin on revittävä katteensa. Itse vain tällaisissa tilanteissa käytän rahani paikkoihin joissa kaikille on sama hinta.

Ja jos tähän mennessä ei ole käynyt ilmi, ajauduin paikanpäälle samalla tavoin, kuin useimpiin S-ravintoloihin. Osana isompaa ryhmää ja juhlistamaan omaa saavutustamme vaatimattomalla illallisella. Saman päivän erinomainen lounas edelleen piti ruokahaluani kurissa, mutta valitsin siitä huolimatta itselleni alkupalaksi kokoelmalautasen Loisteen Parhaita Makuja (16,50e), jossa tarjoiltu siika ja marmorihärkä olivat erinomaisia, mutta porkkala ja perunasalaatti yllättävän vaisuja esityksiä.

Pääruoaksi valikoitu Possua kolmella tavalla (28e) latasi odotuksia tiskiin, mutta lopputulos jäi vähän vajaaksi. Savustettu kasler, mallasporsaan ulkofilee ja -makkara olivat keskivertoa parempia, mutta koko annoksessa oli vähän valmisruoan fiilistä – enkä osaa oikein osoittaa sormella syytä siihen miksi. Kasvikset olivat kypsennetty täysin oikein ja sinappikastike hoiti asiansa – vaikkakin hiukan mauttomasti, mutta koko annoksessa oli vähän mielikuvitukseton ote. Turvallinen, etten sanoisi.

Sitävastoin jälkiruokapuolellla odotukset lisääntyivät, sillä myös ruokalistan valikoima tuntui erinomaisen harkitulta. Valitsin itse seurueestani ainoana seljankukkajäätelön ja kuivattua omenaa (6,20e) ja olen erittäin tyytyväinen valintaani. Omena tarjoillaan jäätelön päälle odottamattomasti viipailoituna, enkä ole koskaan syönyt niin voimakkaasti omenalta maistuvaa solumuovia. Ja sanon tämän kaikella rakkaudella! Se nimittäin toimii erinomaisesti ja kun jäätelö muutamine koristevadelmineen on erinomaista, päätyy jälkiruoka helposti koko kokemuksen kärkeen.

Yksi naurettavimpia asioita Ravintola Loisteessa on kuitenkin sen ruokalista. En tiedä, johtuuko tilanne S-ryhmän yleisestä politiikasta, mutta ruokalistan suunnittelijalle pitäisi antaa potkut. En muista koskaan nähneeni näin sekavaa ja huonosti suunniteltua ruokalistaa, jossa on täysin pakonomaisesti ollut laitettava toinen kotimainen tasa-arvoiseen asemaan. Kaikki annokset – ja myös hinnat on mainittu listassa kahteen kertaan, välillä erikseen kategorioittain listattuina, välillä toisiinsa sekoitettuina ja välillä ties miten…. Tätä on vaikea selittää ilman sen näkemistä, mutta Loisteen ruokalistaa voitaisiin pitää malliesimerkkinä graafisen alan opiskelijoille, miten EI pitäisi ruokalistaa – tai mitään kirjallista esitystä toteuttaa.

Hyvä esimerkki erinomaisen huonosta ruokalistasuunnittelusta. Vain otsikot ovat erilaiset.

Tähän lisätään paikan palvelukokemus joka myös jakaa mielipiteitä. Toisaalla henkilökunta on avuliasta, osaa huomioida asiakkaansa, mutta on myös jotenkin koomista huomata toisen tarjoilijan kattavan eteesi ennen alkuruokaa jo viinilasin ja kahdet aterimet – vain jotta toinen tarjoilija vie ne hetken päästä pois kun alkuruoka on katettu… ja vain jotta kolmas tarjoilja huomaa niiden puuttuvan ja tuo ne kun alkuruoka on syöty.

Loisteesta jää vähän epämukava olo. Neljän hengen illallisen hinnaksi tuli lopulta hiukan vajaat 400 euroa, mutta kokemus unohtui mielestä jo katutasolle pääsemiseen mennessä. Kukaan meistä ei kokenut tavoittaneensa mitään ainutlaatuista ja vaikka toteutus oli kaikissa annoksissa teknisesti kiitettävää tasoa, oli annosten rasitteena tietynlainen turvallisuus. Annoksissa ja varsinkin paikan interiöörissä on paljon hyvää, mutta tahdoton (?) pömpöösiyden tavoittelu tuntuu turhalta ja lopulta niiden alta paljastuu haaleasti paketoitu ja ylöspäin tunkattu ABC:n ruokalista. 3/5. Jos ruoan ulkopuolinen palvelukokemus olisi ollut kohdallaan, olisi arvosana ollut yhtä suurempi.

Maisemat ovat kuitenkin kauniit. Sen vuoksi paikka onkin kesäiltaisin kansan suosiossa.

[vifblike btntype="html5"]