Pizzat eivät ole enää pitkään aikaan olleet kovin säväyttäviä ja muutaman vuoden takainen matka Napoliin muutti omaa käsitystäni pizzan täytteistä. Hyvään pizzaan ei tarvita kuin hyvä juusto – kaikki muu on turhaa. Taikina kertoo jo sen mitä tasoa pizza on.

Siksi Daddy Greens Pizzabarin Marinara-pizza oli ihan tervetullut kokeilu, sillä jos pizza viedään ihan perusjuurilleen tekemättä siitä vain pelkkää leipää, ei tämän yksinkertaisemmaksi sitä voida tehdä. Marinarassa kun on vain tomaattikastiketta ja valkosipulia. Plus tietysti muutamia muita valikoituja mausteita.

Daddysin pizzapohja on tehty todella ohueksi, mutta se on silti todella tiivis. Erinomainen käsin syötävissä oleva pizza, josta leikattu viipale kestää helposti lerpahdustestin. Jopa siinä määrin, että en ihmettele jos joku tästä syystä pitäisi pohjaa jopa sitkeänä.

Maku on kuitenkin erinomainen. Taikinassa maistuu paitsi tuoreus, myös lievä hapan maku. Se ei myöskään jätä sormenpäihin rasvaista tuntumaa, vaan ainoastaan pinnasta irtoavan jauhon.

Marinara-kastike on selvästi tehty talossa ja oletettavasti samaa kastiketta käytetään kaikissa muissa paikan pizzoissa. Valkosipulia on sopivasti ja tomaateissa on tuoreutta. Kysyttäessä henkilökunta kertoi kastikkeeseen käytettävän San Marzano -tomaatteja.

Omasta mielestäni tässä muodossa pizza ei oikeastaan ole ”kunnollinen” pääruoka, vaan jaettava alkuruoka. Marinara on siis verrattavissa bruschettaaan/valkosipulileipään, joka valmistetaan koko pöydälle alkuruoaksi tai oluen kanssa nautittavaksi palanpainikkeeksi. Vaikka ero on minimaalinen esim. Margaritaan, niin kyseessä on lähinnä henkilökohtainen nyanssiero.Siitä huolimatta tämä näytti, että Daddy Greens Pizzabarin pizzapohjat toimivat ja on enää makuasia mitä siihen haluaa itse päälle laittaa.

Kevyesti 4/5 pizza, kenties 5/5. En tiedä vielä. Paikka tarvinnee toisen käynnin.