Pallogrilli

Pallogrilli

Kuulin Pallogrilli-nimisestä paikasta ensimmäisen kerran kun se sijaitsi vielä Konalassa, josta ravintola muutti Laajasaloon kesällä 2019. Paikalla on ollut jokseenkin kova maine lähiöravintolana, mutta kaikki huhupuheet ovat viitanneet myös ruoan olevan kiinnostavaa tasoa.

Siispä rattoisan maanantaipäivän vuoksi koordinaatit kohti itää ja Laajasaloa. Ravintola sijaitsee uneliaan kauppakeskuksen toisessa kerroksessa ja on ensivaikutelmaltaan hassu retki menneisyyteen. Herää kysymys, miksi uudet ravintolat edelleen sisustetaan näin? Jotta vielä 20 vuodenkaan kuluttua lika ei erotu pinnoista? Muutoin uneliaanomainen kuppilafiilis puhuttelee sielussani sitä sopukkaa, joka muutti vuonna 1998 Kallioon, kun kaupunginosan ainoat ravintolat edustivat tätä linjaa. Yhdeltä iltapäivällä ahavoituneet herrasmiehet ja rouvashenkilöt nauttivat lounaaksi ohrapirtelöitä (ja vain niitä) ja makunautinnot täydentää ilmassa leijuva nortin haju. Hipsteriheinistä ei ole vielä tietoakaan, mutta ehkä gentrifikaatio hoitelee tämänkin kaupunginosan, sitten 20 vuoden päästä.

Sisustusratkaisut sikseen, lounaslistalla koreilevaa ”Alppien wieninleikettähän” minä olin tulossa kokeilemaan. Sopivasti 13 euron hintainen lupaus kylläisestä vatsasta ja paremmasta iltapäivästä ei kuulostanut mahdottoman huonolta ratkaisulta, vaikka hintaluokassa on tullut vastaan toteutuksia laidasta laitaan. Siispä tiskille, jossa avuliaan oloinen tarjoilija juttelee muiden asiakkaiden kanssa ja lopulta ottaa myös oman tilaukseni vastaan. Muutama sananen veloituksen jälkeen toki sekin auttaisi asiakaskokemuksen parantamisessa, mutta luotan henkilökunnan löytävän minut lähes tyhjästä ravintolasta (tai sen terrassilta jonne lopulta menin) ja tuovan ruokailuvälineet annoksen mukana.

Näin tapahtuikin, toki vasta 22 minuutin päästä, jolloin annos oli ilmeisesti liikuskellut muuallakin kuin keittiön ja pöytäni välillä.

Annos on suuri ja ensimmäisen minuutin aikana helpoitus vaihtui iloon. Tämähän näyttää hyvältä, ellei ota huomioon puoliksi perunamuussin päälle aseteltua leikettä. Pintaleivitys näyttää rapealta ja tasaisen ruskealta ja annos on huomattavasti suurempi kuin mitä osasin odottaa. Ensipuraisulta kuitenkin saapuu valtava pettymys, sillä vaikka leivityksessä ollaan onnistuttu hyvin – paistamisessa ei. Keittiössä on tehty klassiset, eli leike on alapuolelta osittain reilusti palanut ja maussa on hyvin vahva hiilen sivumaku. Selkeä ja alkeellinen virhe, jota on vielä tietenkin pyritty peittelemään asettelemalla leike lautaselle juuri näin. Tähän kun vielä lisätään täysin vauvansoseeksi myllytetty, melkolailla muutenkin mauton perunamuussi, ollaan melkoisessa pattitilanteessa.

Annos nimittäin on kooltaan ja joiltakin osin myös toteutukseltaan erinomainen, mutta näiden virheiden vuoksi se romahtaa reilusti arvosteluasteikolla. Jos edes paistopinnat olisivat kunnossa, olisi tämä kevyesti 3/5, ellei astetta korkeampikin – ja jos perunamuussi olisi kertaluokkaa parempaa, hätyyttelisi tämä kenties korkeintakin arvosanaa. Pelkälle koolle ja potentiaaliselle maulle on kuitenkin vaikea antaa muuta arvosanaa kuin 1/5. Tämä on annos, josta haluaisin todella pitää, mutta en pysty.

[vifblike btntype="html5"]