Viime aikoina arkipäivät ovat muissa hommissa olleet melkoista hulinaa ja ruokailu on ollut usein ihan tyylipuhdasta ravinnon absorbointia siitä mihin ikinä nyt onkaan sattunut kompastumaan. Tänään kynnyksen yli loikkasin Naughty BRGRissa, jossa olen ainoan ja viimeisimmän kerran käynyt kun ketju aloitti ravintolanssa Albertinkadulla. Silloin muistan kokeneeni jonkinlaisen pettymyksen, joten lähtöasetelmat eivät olleet mitenkään positiiviset.
Näitä hiukan negatiivisesti sävyttyneitä odotuksiani jotenkin tuki kassakokemus, joka sekään ei ollut mieltäylentävin. Tilatessani listalta NYC Cheese -burgerin, tuli vastaukseksi ”Ai sä otat vaan pelkän burgerin?”. Vastatessani myöntävästi, jatkokyselynä ”ei extrapihviä, ei lisukkeita?” ei kuulostanut asiakkaan tarpeista huolehtimiselta, vaan lähinnä pettymykseltä lisämyynnin osalta.
Samaa linjaa jatkaa toki myös virvoitusjuomien hinnoittelu, joka menee suoraan Helsingin hinnoittelun kärkikastiin, 3,80€ / 0,33L. Lisämyyntiä todella haetaan rajusti, mutta ehkä tässä maksetaan myös siitä että tölkki jostain syystä avataan sinulle valmiiksi.
Myös niille, jotka eivät paikassa ole käyneet, saattaa tulla yllätyksenä, että maksamisen jälkeen saat aitoon americca-tyyliin minimipalvelua. Kun tilauksesti on valmis, sinulle annettu limppusummeri soi ja noudat tilauksesi tiskiltä.
Jokatapauksessa, burger on tiskillä noudettavissa 15 minuutin päästä tilauksesta, joten läppäri kainaloon (sitä ei yksin arvaa jättää pöytään) ja harppominen hakemaan apetta. Viimeisen metrin tästä huolimatta hoitaa salin puolella työskentelevä henkilö, joka piipparilimppuni numeron perusteella etsii tiskiltä oikean burgerin ja ojentaa sen minulle.
En tiedä mitä ajattelisin tästä palvelusta.
Mutta, kori pöytään ja bursa lähempään tarkasteluun. Olen monta kertaa sanonut aiemminkin ja sanon vielä, että olen burgerentusiasti. Hampurlainen ei ole hampurilainen ellei sitä voi syödä käsin, mielellään yhdellä kädellä. Naughty tämän testin läpäisee liehuvin värein ja lisäplussaa saa riittävän kokoisesta voipaperitaskusta, jossa nostalgikkojen ajatukset liitänevät entisaikojen nakkikioskikulttuuriin asti.
Paperitaskulle löytyy myös käyttöä, sillä ketsuppia on vähintäänkin riittävästi ja se tuntuu olevan kaikki taskun pohjalla. Muutoin sisältö koostuu läpikypsytetyn pihvin päällä olevasta vaatimattomasta juustokuorrutuksesta, suolakurkusta ja liiankin runsaasta salaatista, jonka seassa muutama punasipulin riekale.
Yksittäiset maut ovat kohdallaan, mutta kokonaisuutena burgerista pakkaa läpi kaksi asiaa. Ketsuppi (kun sinne asti pääsee) ja salaatti (kunnes ketsuppi valtaa makunystyrät). Omaan makuuni molempia on vain liikaa ja erityisesti juustoburgerikokemusta odottaneille makukokonaisuus ontuu. Toki tämä ei ole juustohampurilainen vaan tämä on NYC Cheese – kuulen jo jonkun sanovan.
Ja se on ihan totta. Kyse on silti, kuten aina – vain ja ainoastaan makuasioista.
Tästä huolimatta on pakko sanoa, että Naughty BRGR ei säväyttänyt. Sen tuote ei yllä parhaimpien tasolle, mutta kun hinta yltää ja palvelukokemus jää vajavaiseksi, jää helposti lopputunteeksi vain pieni kusetuksen maku.
Ja ketsuppi.