Don Corleone

Don Corleone

Kampin keskus on yksi helppoja ruokapaikkoja siksikin, että sieltä löytää aina tarpeeseen sopivan ravintolan. Tänään se oli Don Corleone, joka on ollut paikallaan ainakin vuosikymmenen. Pieni bistromainen putka tarjoilee ruokaa pitkälti italialaiseen keittiöön pohjautuen ja ruokalistalta löytyy pastaruokia, risottoja ja muutamia liha- ja kalaruokia. Olin ravintolan aktiivinen asiakas noin 10 vuotta sitten, mutta sittemmin ajautunut muualle. Nyt eksyin paikalle pitkälti nostalgiasyistä, mutta myös siksi, että pasta kuulosti hyvältä vaihtoehdolta tämänpäiväiseen fiilikseeni.

Pikaiselle lounaalleni löytyi listalta Mamma’s Meatballs (15e). Annos saapuu iltapäivän rauhallisessa tahdissa alle 15 minuutissa ja osoittautuu runsaaksi ja koruttomaksi. Spagetin alle on piilotettu kolmaskin lihapulla ja vauvannyrkin kokoiset pallerot on tehty tiiviisti ja haudutettu läpikypsiksi. Tomaattikastike on varsin tavanomaista ja spagetti itse on ylikypsää – valitettavasti. Maku itsessään on hiukan valju, mutta osuu siihen haarukkaan että sitä voi sanoa lihapulla-spagettiannokseksi tomaattikastikkeella. Myös parmesan tuntuu kuivalta ja jo aiemmin raastetulta, joka parmesaninrakastajana tuntuu pettymykseltä.

Muistikuvat vuosien takaa saattavat toki olla nostalgisoitu pilalle, mutta hataralla muistikuvalla olisi helppo päätellä jotain muuttuneen. Toki annos maksaa ”vain” 15 euroa, mutta parin lihapullan ja spagetin runsaastakin käytöstä huolimatta se on pitkälti pasta-annosten keskikastia. Rahalla pitäisi saada muutakin kuin vain hiilihydraattipommin, mutta nyt kokemus jää vähän vajaaksi ja vain vaivoin pettymyksen yläpuolelle.

Annoksen lisäksi asiakas saa Don Corleonesta italialaistyyppisen välinpitämättömän palvelun, jossa nopeus on valttia. Kokonaiskokemukessa ei sinänsä ole osoitettavia varsinaisia heikkouksia, mutta parempikin se voisi olla. Nyt Corleone tarjoaa ehdotuksen josta voi kieltäytyä, joten keskikastia 3/5.

[vifblike btntype="html5"]