Wieninleikesaaga jatkuu ja tänään tulilinjalle joutuu Helsingin keskustassa, Ateneuminkujalla sijaitseva Ravintola MorriSon’s.

Kyseisestä, ehkä enemmän lounasravintolana tunnetusta putkasta on tullut jonkin verran tämän sarjan seuraajilta ehdotuksia/palautetta, joten ohikävellessäni päätin käydä kokeilemassa, vaikka ei hirvittävä nälkä ollutkaan.

Kello oli aikalailla 14.00 kävellessäni sisään ja koska ravintolan lounasaika päättyy klo 15, otin heti puheeksi tiskin takana työskentelevän henkilökunnan edustajan kanssa, saako lounaslistan ohitse tilata. Keittiöstä tarkistamisen jälkeen vastaus kuului myöntävästi ja niinpä tilaukseen kovasti kehuttu annos.

Huomautettavaa on, että pieneksi yllätykseksi sain tavallista suuremman annoksen samaan hintaan (18,90e), koska lounasaikana keittiössä oli valmiina (todennäköisesti siis pakasteesta sulatettuna) vain pienempiä 120 gramman porsaanleikkeitä, joita lounaslistalla tarjottiin. Sain siis noin 240 grammaa vain 210 gramman hintaan.

Tämähän ei haitannut ja muutenkin erittäin positiivinen asiakaspalvelija ilahdutti vakiokärttyistä ruokamaistelijaa, joten pieni virne naamalla ikkunapöytään odottelemaan.

Annos saapui kiitettävän nopeasti, vaikka lounasajan loppupuoliskolla asiakkaita oli tullut samaan aikaan. Mittavista lisukevaihtoehdoista valitsin ehkä erehdyksenä ranskalaiset perunat, vaikka annoksen perinteille uskollisempiakin vaihtoehtoja olisi ollut saatavilla. Ja myös siksi, että Morrisonsin ranskalaiset olivat parhaimmillaankin vain hiukan keskitasoa parempia, joiden kanssa ketsupilla läträäminen on lähinnä pakollista. Näistä ei siis sen enempää.

Kaksi leikettä tuntui sen verran reilulta tarjoukselta, että alkuasetelma tuntui jokatapauksessa positiiviselta ja kieltämättä leikkeen paistopinta olikin loistavasti rapeutunut ja ehkä puritanisteille pyhäinhäväistyksenä pintaan ripoteltu persilja (?) antoi sille hyvän säväyksen. Hiukan leikettä tarkemmin tarkasteltaessa paljastui kuitenkin, että leikkeen pohja oli osittain jäänyt raa’aksi ja sen keskiosasta löytyi lähinnä taikinaa molemmista leikkeistä. Tästä siis pitkä miinus.

Sitruuna, kaprikset ja anjovis olivat hyviä ja kaikkia oli riittävästi. Tässä suhteessa Morrisonsille ei siis lainkaan pahaa sanottavaa.

Samaten annoksessa tulee nyhmyröllinen salaattia ja viipale tomaattia salaattikastikkeella kuorrutettuna, joiden ainoa tarkoitus on tuoda lautaselle vähän väriä. Sen tehtävän ne suorittavat erittäin hyvin, mutta muuten ne eivät ketään houkuttele siirtymään kasvisravintoon.

Pohjimmiltaan Morrisonsin wieninleike on lähtökohdiltaan positiivinen yllätys, joka kuitenkin tuottaa pettymyksen. Annoskoko on perusversionakin vähintään riittävä, mutta pienet lipsahdukset tekevät siitä lähinnä keskiluokkaa ja siksi se ansaitsee korkeintaan arvosanan 3/5.

Plussa tähän kuitenkin hyvästä asiakaspalvelusta.