Yli vuosi sitten Lönnrotinkadulle avattiin ravintola Lönkka, joka heti ensikävellessä sisään vaikuttaa fressiltä, hiukan pömpöösiltä mutta konstailemattomalta ravintolalta. Sisustus on persoonallinen, eikä aivan purkista tullut – ja henkilökunta tulee nopeasti ovelle vastaan.
Pöytäänohjaus toimi sujuvasti ja vaikka upottava nahkasohva saa minut tuntemaan itseni kymmenvuotiaaksi pöytälevyn ollessa melkein olkapäitteni tasolla, tilaan alkujuomaksi Aperol Spritzin (10e) ja Fish & Chipsin (18e).
Ruoka saapuu pöytään vähän yli kymmenessä minuutissa ja annos on varsin runsas, sekä myös poikkeuksellisen vihreä ollakseen klassinen Fish & Chips. Salaatti ahmaisee annoksesta melko suuren osan ja myöhemmin ilmenee, että se ei ole mitenkään huono asia. Salaatti on nimittäin annoksen selkeästi paras osa ja sen vinaigrette antaa juuri tarpeeksi paljon potkua. Tällaisessa annoksessa erittäin hyvä saavutus ja myös osoitus, että pienillä asioilla on iso merkitys.
Vaikka salaatissa on potkua, sitä ei valitettavasti löydy aivan itse kalan kuorrutuksesta. Kysymykseksi jää miksi siinä sitä pitäisikään olla, mutta itse olisin kaivannut selkeää mallasetikan puraisua ja runsaampaa suolankäyttöä. Kuorrutuksen rapeus itsessään oli kohdallaan ja vaikka turskasuikaleiden sisukset ajoittain tuntuivat puuromaisen ylikypsiltä, tässä on kyllä potentiaalia. Sain tarjoilijalta kuulla, että leivitys tehdään Brooklynin Lageriin, jonka osalta itse kokeilisin vähän tymäkämpää olutta panerointiin.
Remoulade-kastike antaa pientä twistiä kitalakeen, mutta kuten monesta muustakin, sitä haluaisi saada enemmän. Ranskalaiset ovat myös hyvin tavanomaiset, mutta vaihtelevalla menestyksellä. Heti tarjoiltuna osaltaan pehmeitä, osaltaan täydellisen rapeita. Maustamisessa on uskallettu käyttää riittävästi suolaa.
Haluaisin pitää Lönkasta – ja pidänkin. Palvelu on suorastaan erinomaista, atmosfääri on rakastettava, paikan olutvalikoima on kehumisen arvoinen ja kun kerroin omassa kaveripiirissäni olevani paikanpäällä, sain samantein suosituksia kavereiden syömistä annoksista – joista yksikään (valitettavasti) ei ollut Fish & Chips.
Ei tämä siis missään tapauksessa menetetty tapaus ole, mutta Helsingistä löytyy parempia Fish & Chips -annoksia. Siksi arvosana 2,5/5.
Ensi kerralla kokeilen falafeleja.