Tänään työasiat vaativat hiukan yksityisautoilua ja samalla ajelin kotteroni lappuliisojen kytättäväksi Pohjois-Haagaan, Huovitielle. Kadulta nimittäin löytyi lukijoiden vinkin perusteella yksi wieninleikettä tarjoava ravintola, nimittäin Ravintola Pippuri.
Paikka vaikuttaa ensivilkaisulta ulkoa varsin tavanomaiselta kebazzerialta. Ikkunaa koristaa toki myös maininnat intialaisesta ruoasta, joka saa heti yksinäisen wieninleiketuristin katumaan vankkumatonta missiotaan. Tänään olisi maistunut hyvin jokin tulinen kanaruoka. Mutta miehen on tehtävä, mitä miehen on tehtävä.
Tiskille tilaamaan, hinta wieninleikkeelle on tähän mennessä syödyistä halvin, vaivaiset yhdeksän euroa – joka tosin on lounasajan erikoishinta. Verkkosivujen mukaan normaali hinta on vähän korkeampi (10,50e). Odotetusti lisukkeeksi saa valita perunaa ainakin viidellä eri tavalla valmistettuna, paitsi paistinperunoina tai muussina. Päädyn tilaamaan annokseni lohkoperunoiden kera.
Hiukan yli 10 minuutin odottamisen jälkeen pöytään tuodaan yllättävän iso annos. Ennakkokäsitykset karisevat, sillä koko on kieltämättä riittävä. Samaten perunoita on reilusti ja suonet alkavat hiljalleen jo tukkeutua pelkästä näystä. Kuin ilkkuen leikkeen päällä on sitruunaviipale ja ehkä maailman pienin anjoviksenpala parin kapriksen kanssa. Tai sitten leikkeen koko sai sen vaan näyttämään siltä. Päätän silti syödä tämän pelkästään sitruunan kera.
Ensimmäinen puraisu palauttaa viattoman leiketuristin raakaan todellisuuteen. Leikkeen luokseenkutsuva väri ja -tuoksu on saatu aikaan jollakin grillausmausteella, eikä sitä olla säästelty. Maussa on vahvasti kesäauringon kuivattaman tuplasuolatun kokolattiamaton aromia ja leike on kääntöpuoleltaan joiltain kohdin hiiltynyt. Hyvänä puolena on, että leike on iso ja paksuudeltaan tasainen.
En vieläkään tiedä, miksi söin tämän melkein kokonaan. Syytän paitsi energia- ja älynvajauttani, mutta myös ihan vaan sitä että oli nälkä. Sanon sen lähinnä todistaakseni, että ei tämä aivan ihmisravinnoksi kelpaamatonta ole, mutta onhan tämä nyt yhtä kaukana wieninleikkeestä kuin käytetty tamponi Juha Sipilän perseestä.
Tai mistä minä sen tietäisin.
Ravintola Pippuri kuuluu paikkoihin joista haluaisin pitää. Henkilökunta on iloista ja palvelualtista, paikka on todella siisti ja valoisa (mitä nyt sisälle tuotu fillari kabinetissa vähän hämmensi), mutta ainakaan tämän esityksen valossa kannattaa leikkeistä pysytellä kaukana. Siispä kukaan ei liene ihmettele jos annan tälle arvosanan 1/5.
Kertokaa ihmeessä kommenteissa jos olette paikassa käyneet ja mikä on oma lempiannoksenne. Kiinnostaa tietää millaista paikan tarjoama intialainen ruoka on.