Ravintola Persilja

Ravintola Persilja

Parikymmentä vuotta sitten puuhailimme kaveriporukassa kaikenlaista Lauttasaaressa ja tapanamme oli käydä aina perjantai-iltaisin syömässä. Paikkoina oli kaksi vakipaikkaa, West Coast Cafe Itälahdenkadulla ja ravintola Tallbergin Puistotiellä, jonka nimeä en vaan enää muista. Tänään työni puitteissa liikuin Lauttasaaressa ja tie vei lounaalle näistä jälkimmäiseen, jossa nykyään sijaitsee Ravintola Persilja.

Ravintola on varsin koruton – vielä metrienkin päästä saattaa herätä kysymys, onko paikassa ravintolaa enää laisinkaan, mutta keväisen auringon ja katupölyn sumentamien ikkunoiden takaa avautuu varsin pätevän näköinen ruokala, joka tuo mieleen kovasti työmaaruokalat ja Esson baarit kautta aikojen. Lounaslista tosin on varsin laaja ja valitsen pitkään kampelan (10,40e) ja grillipihvin (11,90e) välillä, mutta päädyn jälkimmäiseen. Vierastan hiukan nuhjuista yleisilmettä ja kala ei vaan tunnu hyvältä vaihtoehdolta.

Tarjoija on tehnyt selvästi töitä, otsalla kimaltelee hikipisaroita ja toivon hiljaa mielessäni, ettei niitä löydy myös ruoastani. Palvelu on iloista, suorastaan lystikästä – ja kehoittaa minua ottamaan juoman joka kuuluu hintaan (!) ja nauttimaan ennen ruokaa myös salaattipöydästä. Kun olen takkini ehtinyt laittaa tuolille, kuulen jo keittiöstä iloisen paukutuksen – ja huomaan salaattipöydän olevan melko vaatimaton, mutta ei lainkaan huono. Varsinaisista salaateista ei juuri ole sanottavaa, mutta hummus ja tsatsiki, sekä pizzataikinaan tehty leipä toimivat alkupalana vallan mainiosti. Annoskin saapuu varsin nopeasti, joka on hiukan yli puolillaan olevassa ravintolassa ihan hyvä saavutus.

Myönnän, että ensivaikutelma annoksesta sävähdytti. Se on juuri sitä mitä tällaisen annoksen pitääkin olla – täysin koruton, karu, jopa tietyllä tavalla tylyn yksinkertainen. Tosin suurin yllätys on, että annoksen leike on nautaa ja syönnin yhteydessä ilmenee sen olevan vieläpä hyvälaatuista. Kypsyys on hiukan kypsänpuoleinen, mutta sisäosissa on häivähdys pinkkiäkin – leikkeen voi silti omasta mielestäni kypsentää mediumina lähtökohtaisesti, varsinkin kun puhutaan naudanlihasta. Maustevoi tuo leikkeeseen sen voin suolaisuuden minkä pitääkin, mutta sen lisäksi olisi toivonut himpun voimakkaampaa maustamista. Ranskalaiset ovat keskivertoja ja kasvikset täysin ylikypsiä, kuten näissä aina. Ei tällaisia annoksia millään THL:n lautasmallisuositusten vuoksi tilatakaan.

En tämän syötyäni ollut jotenkaan lainkaan ihmeissäni, että hiukan nuhjuisesta ympäristöstä huolimatta paikassa oli reilusti väkeä. 11,90e on aivan naurettava hinta tästä, varsinkin kun mukaan tulee juoma, salaattipöytä, keitto, jälkiruoka & kahvi. Mainittakoon, että käyntikerrallani tarjolla oli varsin herkullisen näköistä marenkikakkua – jota tosin kiireessä unohtui maistaa.

Ei annos tietenkään mitään gourmeeta ollut, mutta Persilja edustaa tämän annoksen perusteella oman kategoriointini mukaista ”huoltsikan baari”-genren kärkiluokkaa. Se tekee simppeliä ruokaa, mutta se tekee sen pieteetillä. Paikassa ei ole mitään muuta koettavaa kuin ruoka, joka tämän perusteella on hinta-laatusuhteeltaan erinomaista ja ansaitsee siksi arvosanaksi 4/5. Tämä on erittäin hyvä vaihtoehto pikaiseksi lounasruokalaksi, mutta mitään vau-elämyksiä ei paikka tarjoa. Silti uskallan sanoa, että käyn varmasti uudestaan kun Lauttasaaren suuntaan eksyn.

[vifblike btntype="html5"]