Kuvauspäivän keskellä sain suosituksen kiinnostavasta lounasravintolasta, Pihka Meclusta, joka sijaitsee Mechelininkadun alkupäässä, aivan Ruoholahden sillan varjossa.
Paikka ei hämmästytä millään tavoin sisustuksellaan, vaan on hyvin geneerinen teknologiahenkisen toimitalon työpaikkaruokala, jossa askeettiset ruokapöydät kohtaavat lämpöhauteet sulassa sovussa. Tarjolla on myös erilaisia oluita pieni valikoima. Lounaan hinta 11e osuu lounasseteliä käyttävään asiakasryhmään ja lounaasta saa euron alennuksen jos tyytyy keittoon ja viherpöytään – ja jättää lämpimän ruoan muille.
Tiistaina jolloin itse kävin paikanpäällä, oli lämpimässä pöydässä tarjonnalla yön yli haudutettua possun niskaa ja kikhernecurrya. Molemmat varsin hyvin toteutettua, joskin toki korutonta lounasruokaa. Viherpöydän antimista löytyy tavanomaista viherasalaattia, mutta mikä parasta, myös mielikuvitusta on käytetty. Sopii toivoa, että säännöllistä vaihtelua myös tässä osastossa on olemassa, sillä erinomaisista valinnoista ja tuoreista aineksista riippumatta, näihinkin kyllästyy helpolla. Valitettavan useat lounasravintolat keskittävät vaihtelunsa vain lämpimiin ruokiin salaattipöydän pysyessä valikoimaltaan aina samana.
Yksi käynnin simppeleimmistä, mutta samalla tervetulleimmista huomioista oli kuitenkin uunijuurekset. En muista juuri yhtään ravintolaa, jossa kesäkurpitsat olisivat olleet täydellisessä kypsyydessään – vaan useinmiten ne on kypsytetty aivan liian veteliksi, jonka lämpöhaude edelleen pääsee vetistämään entisestään. Nyt maut olivat paitsi raikkaita ja kohdallaan, myös hampaissa tuntui purutuntumaa, eikä juureksien syöntiin riittänyt niiden ryystäminen hampaiden välissä.
Pieni yksityiskohta, josta todellakin olisi monen syytä ottaa oppia.
Kokonaisuudessaan paikan yleistaso on varsin hyvä. En itse välitä hirvittävän paljon buffetlounaista, ellei tavoitteena ole minimipanostuksella ravinnon maksimiabsorbointi, mutta Pihka kieltämättä näyttää buffalounaan mallia. Vaikka atmosfääri on perus-toimitalopukumiesten toimintakenttää, löytyy ruoasta sitä jotakin, josta näkyy rakkaus ruokaan. Olisi kiinnostavaa nähdä, mitä sama keittiö saa aikaan lautasannoksilla.
PROTIP: leipäpöydästä löytyi ainakin tiistaina hernehummusta. Jos näette sitä paikassa myöhemminkin, kokeilkaa. Täydellisen hyvää ja ansaitsee ehdottomasti ”tätä ostaisin purkissa kotiin”-mainnnan.