Olin ollut takaisin Suomessa neljä tuntia yli 7 kuukauden tauon jälkeen, kun etsiydyin schnitzelin pariin. Olin muutamaa viikkoa aiemmin kuullut sosiaaliseen mediaan asti siitä, että Kalliossa majaansa pitävä The Cliff on ottanut lounaslistalleen kohtuulisen hintaisen schnitzelin, joten sehän piti tulla kokeilemaan!

Täysin tyhjään ravintolaan tullessa vastaanotto on vähän hapuileva, mutta lämmin. Annos saapuu keittiöstä nopeasti, noin 10 minuutissa ja saatavilla on myös laaja salaattipöytä aina klo 15 saakka. Tarjonnasta ei siis ole pulaa ja 14,90 euron hintaisena annos eteen tuotuna se vaikuttaa heti hinta-laatusuhteeltaan erinomaiselta – maistamatta palaakaan.

Leikkeen koko on reilu. Vaikka lautanen on toki pieni, se täyttää sen lähes kokonaan. Alle jää paistetut perunat ja punajuuret, eikä juuri muuta. Lautasta koristaa sitruunalohko ja iso määrä persiljaa – ja jostain syystä maustevoi.

Leivitys on ohut, mutta sen rapeus on omaa luokkaansa. Sen maussa on paljon voita, paljon rasvaisuutta ja suolaa. Leikkeestä ei löydy kuohkeutta tai raikkautta – tämä on tiivis paketti, jota konservatiiviset wienerschnitzel-fundamentalistit kauhistelisivat. Se ei kuitenkaan tarkoita, etteikö tässä olisi erottuvaa persoonallisuutta. Siitä ei kuitenkaan voi antaa pisteitä vaikka haluaisinkin, sillä kokonaisuutena annoksessa on yksi iso ongelma.

Se on tunkkainen.

Missä hyvä leikeannos loistaa parhaimmillaan on sen tasapaino – ja tässä se on hiukan vinksallaan. Leikkeen tekninen laatu on loistava, juuri oikeaan paksuuteen nuijittu ja rakenteeltaan hyvä. Ongelma on makupaletissa, jota lisukkeet korostavat. Rasvaiset paistinperunat toimivat, mutta punajuuret vievät kokonaisuutta entistä enemmän sinne paletin matalaan päätyyn. Sitruunalohkon tuoma happamuus ei riitä tuomaan kokonaisuutta monipuolisemmaksi, vaan annos jää makutuntumaltaan sinne vaarin vanhojen vakosamettihousujen suuntaan.

Tämä ei tarkoita, että The Cliffin toteutus olisi vääränlainen. Siinä on persoonallisuutta ja se on hinta-laatusuhteeltaan hyvä, ellei jopa loistava. Se ei tällaisena kuitenkaan tarjoa sitä moniulotteisuutta mitä hyvä leikeannos parhaimmillaan tarjoaa. Siinä ei tavallaan ole mitään vikaa, mutta se voisi olla pienellä säädöllä niin paljon parempikin.

Tällaisena se löytää tiensä sinne keskitasoa selkeästi parempaan suuntaan, mutta ei aivan siihen että se annoksena ansaitsisi arvosanan 4/5. Haluaisin todella mielelläni antaa tälle neljä tähteä, varsinkin kun annoksen hintataso on erittäin kohtuullinen – mutta pienellä säädöllä tämä olisi heittämällä erinomainen annos. Se on sitä jo nyt varmasti monelle, mutta ei minulle.

3/5 – hyvä, osittain jopa loistava lounasannos, jossa olisi paljon potentiaalia erinomaisuuteen