En muista kauan siitä on jo, kun kuulin ensi kertaa ”Citykäytävän syyrialaisesta”. Joku sen mainitsi kiinnostavista ravintoloista keskusteltaessa, mutta lopulta rattoisana arki-iltapäivänä astuin itse sisään paikkaan. Oletin jo lounasajan olevan loppunut, mutta paikka oli lähes täynnä lounasruokalijoita ja lounasaikaakin oli jäljellä, mutta päädyin tilaamaan Sumac Tawook (18,90 €) annoksen.
Ensivaikutelma paikasta oli heti poikkeuksellinen. Oletin jotenkin astuvani huomattavasti tilavampaan ravintolaan, mutta noin 20 asiakaspaikkaa käsittävä ravintola oli ahdas, meluisa ja miellyttäviä tuoksuja täynnä. Välittömästi tuli mieleen ruokakokemukset Jerusalemista ja Betlehemistä, joten tiesin olevani jännän äärellä. Aistittava eksoottisuus ylitti heti jopa itäisen Helsingin autenttiset klassikkopaikat.
Erikoisinta oli, että paikan ruokalistaa ei ollut näkyvissä missään. Tiskiltä löytyi QR-koodi, jonka perusteella pääsin kännykällä valitsemaan annoksen, mutta maksoin sen silti perinteiseen tapaan tiskillä. Kotimaisella ei pärjännyt (mitä oikeastaan en odottanutkaan), joten kaikki palvelu toimi englanniksi. Palvelu oli kiireistä, mutta samalla ystävällistä. Päivän lounasajan rasitukset selkeästi näkyivät henkilökunnassa.
Astuin vapaaseen pöytään, johon puristautuakseni jouduin riisumaan sekä reppuni, että takkini. Paikka ei ole ahtaan paikan kammoisille, sillä tunnelma on välillä todella tiivis. Asiakkaiden vaihtuvuus tuntui olevan nopeaa ja paikkoja vapautui silti tasaiseen tahtiin. Lounasajan alkaessa tilanne lienee erilainen.
Annos saapui noin 15 minuuttia tilauksesta ystävällisen ja stressaantuneen tarjoilijan toimesta. Samainen kaveri hääräsi koko ajan salin puolella pitäen huolta jokaisesta pöydästä, sen puhtaudesta ja tiskien viemisestä keittiöön. Hämmentävää ja samalla ihailtavaa tehokkuutta, vaikka paikka on pikkuruinen.
Annoksen ensivaikutelma kuitenkin nauratti. Olen tottunut aitoihin itäisen välimeren annoksiin, mutta annoksen asettelusta tuli etäisesti mieleen ne grillatut HK:n siniset, joista ihmiset ovat kovertaneet snapsimukeja. Kolme järkähtämättömästi seisovaa pitaleipärullaa pystyssä tahinikastikkeessa jossa raitoina granaattiomenasiirappia. Annoksen nerokkuus on siinä, että ”tolpat” ovat rapeita ja niitä on muutenkin tarkoitus dippailla kastikkeeseen – ensidippaukset on siis jo suoritettu.
Nimen tawook tarkoittaa arabiaksi kanaa, joten ei ihme että liha on annoksessa vahvasti esillä. Tuoksussa erottuu vahvasti sumakki, joka johdattaa myös makua. Ensipuraisulta herkimpiä saattaa jo inhottaa sen tuoma happamuus, sillä maun kärkeä voi kuvailla ultrasitruunaiseksi. Makua kuitenkin tasoittaa annoksen muut elementit, erityisesti granaattiomenasiirappi. Rullan ohut leipä on saatu rapeaksi, joka tuo erinomaisen kuoren sen sisällä olevalle mausteiselle kanalle ja sumakkisipulille.
Poikkeuksellisesti myös annoksen sivusalaatti on erinomainen, mikä ei koskaan ole itsestäänselvyys.
Lyhyesti sanottuna, Tawook Lab on erinomainen matka syyrialaisen ruoan alkulähteille. Se tarjoaa vahvoja makuja ja autenttisia kokemuksia pakattuna helposti omaksuttavaan ruokaan ja kiinnostaviin annoksiin. Se on konstailematon, jopa vienon brutaali paikka nauttia hetki itsekseen hyvän ruoan ääressä. Paikan atmosfääri kuitenkin varmistaa, että koet huonoa omaatuntoa jos vietät paikassa liian pitkään aikaa.
Mukavuudenhaluinen osa minusta haluaisi Tawook Labin olevan hiukan suurempi, mutta samalla tiedän että se menettäisi jotenkin hohtoaan mikä minulla sen ympärille on jo yhden käynnin perusteella muodostunut. Tällaiset paikat eivät kuulu ostoskeskusten tusinaruokaa huokuviin food courteihin, eivätkä perheravintoloille varattuihin kivijalkatiloihin. Nämä kuuluvat olla juuri tällaisia ja on käsittämätön onni keskustassa työskentelijöille, ettei tämä ole jossain pitkälti Roihupellon tuolla puolen kuten voisi odottaa.
Ehdoton suositus, täydet 5/5 ja pari pistettä sitäkin enemmän.