En tiedä milloin tämä paikka on esplanadille avattu, mutta löysin tämän kuten monet ravintolat – netistä googlaamalla. Kaupunkimme on viime aikoina tuntunut saaneen kreikkalaisia ravintoloita useampia ja kehityksestähän ei voi olla lainkaan pahoillaan.

Andreas-isin mesta valikoitui kuitenkin aurinkoisen lounaan pitopaikaksi torstaina keskipäivällä. Sisäänkäynti Esplanadilla on hiukan hukassa, mutta kadulla oleva ständi opastaa eksyneen perille. Kulkureitti korttelin keskellä olevalle sisäpihalle on ehkä kaupungin pramein. Lattiat, seinä ja katto jotain messinkiä tai kenties elaksoitua alumiinia? En tiedä, en ole metallurgi.

Saapuminen paikkaan antaa siis lomamoodissa olevalle polvihousumiehelle pienen paniikin. Olenko alipukeutunut? Pieni vilkaisu sisäpihalle vahvistaa tunnetta. Pöydissä istuu tyylikkäitä rouvia valtavine kesähattuineen ja keski-ikään yltäneitä Hankenilaisia golf-pikeepaitoineen.

Odotan ovella olevan ”odottakaa tässä pöytiinohjausta” -kyltin kohdalla ja jo kolmas ohikulkeva henkilökunnan jäsen kiinnittää minuun huomiota. Palvelu alkaa englanniksi.

Saan pöydän pyytämättä sisäpihalta.

Pihan sisustus on todella siisti ja teemaan sopiva. Kalusteet, pehmusteet ja astiat on valittu huolella. Koskaan kreikassa käymättömänä ostan kyllä ensivaikutelman kreikkalaisuudesta tämän kaiken perusteella.

Tilaan lounaslistalta jauhelihapihvit (19,50 e) ja hummusta (7 e). Lounasdrinkiksi Aphrodite’s Basil Baths (15 e).

Annokset saapuvat reilusti alle 10 minuutissa, joka ei aina ole mikään hyvä merkki. Hummus oli alkuruoka, joka tarjoiltiin pääruoan kanssa yhtäaikaa. Itselleni tämä sopi mainiosti, mutta hiukan erikoista ettei toivetta edes kysytty.

Aloitin hummuksesta, joka toimi tarkoitukseensa. Valitettavasti annoksen leipä oli hiukan mitäänsanomatonta ja on aika vahvatkin epäilyt että se on sitä samaa tavaraa mitä kaupasta saa muovipakkauksissa. Toki pintaan on hiukan ripoteltu mausteita, mutta se ei hirvittävän paljoa kokemusta pelasta. Jos nämä ovat autenttisia ja tuoreita kreikkalaisia leipiä, on pakko nostaa hattua niille jotka tekevät ne kaupassa tyhjiöpakkauksessa myytävät leivät – hyvin onnistuttu!

Annoksen yleisilme on vaatimaton. Perunat ovat nahkeita ja kumisia, lisukevihannekset taas vaihtelevasti eri kypsyysasteissa. Pihvit ovat osittain palaneita ja luonnollisesti läpikypsiä. Makumaailma on hyvin autenttinen äitini tekemiin jauhelihapihveihin, joissa pippuria oli lipsahtanut reippaanlaisesti ja toisena mausteena erottui hiili. Kastike toisaalta pelastaa tilanteesta paljon, mutta makuprofiili on silti hyvin yksipuolinen.

Drinkiksi valikoitunut Aphrodite’s Basil Baths on sitrusvoittoinen ja raikas drinkki joka sopii hyvin hellepäivään.

Vaikka kaikesta tästä voi ajatella, että kokemus olisi ollut huono, ei sekään aivan totta ole. Paikan yleisilme ja palvelu antavat paljon anteeksi. Harvassa paikassa tarjoilijoiden asenne työntekoon on näin pirteä ja vaikka sekoilu suomen ja englannin välillä puhuttavassa kielessä aina vähän sekoittaa asiakasta, on palvelu itsessään täyden viiden tähden arvoista.

Valitettavasti vain ruoka ei yllä samaan. Lounasannokseksi valitsemani annos on ylihintainen jopa ydinkeskustan mittakaavalla, eikä laadultaan yllä edes keskinkertaiselle tasolle. Ilonpilkadukset ovat ruoan suhteen harvassa ja siksi Papa Andreas tästä kokemuksesta saa 2/5 arvosanan.