Black Fridayn kunniaksi yksittäinen ruokamatkailija kiihdytti bensiiniä ryystävän ratsunsa kohti Itä-Helsinkiä ja huomasi epäluulonsa heräävän, kun kukaan muu Vuosaaren siltaa iltapäiväruuhkassa ajaneista ei kääntynyt Rastilaan kohti Ravintola Pizzeria Helikania.

Itse paikka on ensivaikutelmaltaan keskimääräistä kebazzeriaa selvästi siistimpi ja tyylikkäämpi. Saavun paikalle selkeästi hiljaisen perjantai-iltapäivän harvinaisena asiakkaana ja havahdutan tiskillä lehteensä syventyneen asiakaspalvelijan. Säikähdyksestä toivuttua, palvelu on ystävällistä ja rempseää – ja vaikka juoma unohtuukin ensin lyödä kassaan, varsin ammattimaista.

Tilaan wieninleikkeen (11e), joka ei liene kenellekään tätä lukevalle tule yllätyksenä. Hetken päästä keittiöstä kantautuu innokasta älämölöä ja vielä innokkaampaa nuijanhakkausta. Annos saapuu pöytään alle 10 minuutissa.

Pintapuolisesti annos näyttää hyvältä. Kokoa on annoksella reilusti ja leikkeen paistopinta on kerrassaan hyvännäköinen. Lisukkeiksi valikoitui ranskalaiset, sillä sen enempää muusia kuin paistinperunoitakaan ei ole saatavilla. Mainittakoon, että ranskalaiset on hyvin (valmis)maustettu ja niiden rakenne on sopivan rapea. Lisukkeena löytyy myös salaatti, joka on hiukan mitättömän tuntuinen. Sitruunaviipale on tavalliseen tapaan liian paksu, anjovis yllättävän napakka ja kapriksia riittävästi.

Itse leike on hiukan kahtiajakoinen. Possusta valmistettu leike on paikanpäällä nuijittu (tai sitten minut on paljastettu ja keittiöstä kantautuneet äänet olivat vain taitavaa naamiointia) ja sen leivitys on baarileikkeeksi erittäin hyvin onnistunut. Pinta on tasaisesti ruskistunut, tosin alapuolelle on klassisesti kokin toimesta piilotettu ne hiukan hiiltyneet osat. Mistään hiilen mausta ei silti puhuta, sillä leivityksen maku on kohdallaan. Sitävastoin annoksen ehdottomasti suurin ongelma on leikkeen riittämätön nuijiminen.

Paikkapaikoin leike on tuplasti liian paksu, joka valitettavasti vie huomiota onnistuneesta leivityksestä ja siihen varastoituneen rasvan ja suolan symbioosista. Pienellä korjauksella tässä voisi olla oman hintaluokkansa ehdoton ykkönen, mutta nyt se jää suoraan keskikastiin. Hinta-laatusuhde nostaa sen silti siinäkin korkealle, sillä annos kamppailee (ja voittaa ne) kevyesti useimpien lähempänä 20 euroa olevien ravintola-annosten kanssa.

Helikan on tällaisena annoksena oman alueensa varteenotettava winkkaripaikka, mutta pienillä viilauksilla annoksesta saattaisi tulla sellainen että vähän kauempaakin kannattaa tulla käymään. Hinta-laatusuhteella ratsastaen vahva 3/5.